11.2.2016

Polku matkaoppaasta tutkijaksi

 Juulia Räikkösen tie tutkijaksi ei noudattanut aivan sitä perinteisintä kaavaa: hän työskenteli matkaoppaana ennen jatko-opintojaan. Matkailun parista löytyi kiinnostava väitöskirjan aihekin – matkanjärjestäjän ja matkaoppaiden rooli valmismatkakokemusten luomisessa ja johtamisessa. Mutta palataanpa ajassa taaksepäin, jotta selviää, miten matkaoppaasta tuli tohtori.

Räikkönen ei koskaan varsinaisesti pohtinut, mikä hänestä tulee isona.

”Päätin hakea ystäväni vanavedessä Turun kauppakorkeakouluun. Kun löysin pääaineekseni talousmaantieteen, tiesin löytäneeni oman intohimoni. Matkailumaantieteen ohella kiinnostuin liiketoiminnan globaaleista vastuullisuuskysymyksistä sekä siitä, miksi tietyt alueet menestyvät ja ovat innovatiivisia, kun taas toiset taantuvat.”

Räikkönen muistaa elävästi hetken, jolloin sai käsiinsä matkailualan verkostoyliopiston opinto-oppaan. Silloin kristallisoitui lopullisesti se, miksi hän päätyi kauppakorkeakouluun: ”Matkailualan verkostoyliopisto yhdisti kansantieteilijät, antropologit, kieltenopiskelijat, historioitsijat, maantieteilijät ja kauppatieteilijät. Oli opettavaista pohtia asioita eri alojen opiskelijoiden kanssa ja tutustua ihan erilaisiin näkökulmiin.”

Tutkijanuraa Räikkönen ei harkinnut, vaikka sitä hänelle väläytettiin.

”Tein graduni matkailun strategisesta kehittämisestä. Pidin kyllä gradunteosta kovasti, mutta kun professori Timo Toivonen ehdotti tutkimustyötä, vastasin napakasti, ettei tutkijanura kiinnosta.”

Aurinkomatkojen opaskoulutus kutsui maisteria

Räikkönen valmistui matkailuun erikoistuneeksi kauppatieteiden maisteriksi 2000-luvun taitteessa. Kun työnhaussa ei heti tärpännyt, hän päätti hakea myös Aurinkomatkojen matkaopaskoulutukseen.

”Äitini ja tätini olivat Naantalin oppaita, joten ala oli tuttu. Itsekin kävin matkaoppaan peruskurssin lukiolaisena ja opastin monena kesänä ryhmiä Kultarannassa ja Naantalin vanhassa kaupungissa.”

Aurinkomatkoilla epäiltiin, ettei maisteri viihtyisi oppaana kuin kauden tai kaksi. Lopulta Räikkönen teki oppaan töitä neljä kautta. Jo ensimmäisessä kohteessaan Sisilian Taorminassa hän huomasi olevansa poikkeuksellisen kiinnostunut asiakaspalautteesta: ”Vanhemmat oppaat lähinnä silmäilivät lomakkeita, mutta minä kävin niitä läpi pitkään ja hartaasti. Taisinpa jo tuolloin tehdä palautteista tietokoneella jonkinlaisia analyysejakin.”

Paluu Suomeen tsunamin jälkeen

Matkaoppaana ja kohdepäällikkönä toimiminen oli Räikkösestä antoisaa ja ikimuistoista, mutta välillä raskasta. Hän työskenteli pääasiassa Italiassa ja Vietnamissa, hetken myös Bulgariassa ja Tunisiassa.

”Kutsun oppaan työtä matkailun ammattikoulukseni. Tapasin erityyppisiä matkustajia. Esimerkiksi Vietnamissa vedin kiertomatkaa ja huomasin kiertomatkalaisten olevan matkailijoina aivan erilaisia kuin rantalomailijat.”

Räikkönen viihtyi hyvin oppaana, mutta eräänlainen juurettomuus alkoi mietityttää. Kohteet vaihtuivat nopealla aikataululla ja kotimaan asiat tuntuivat välillä kovin kaukaisilta. Räikkönen alkoi kaivata jotakin pysyvämpää.

Räikkönen palasi Suomeen tammikuussa 2005, heti Kaakkois-Aasian rannikolle iskeneen tsunamin jälkeen. Viimeiseksi kohteeksi jäi Vietnam, jossa ei kärsitty tsunamin tuhoista. Silti Räikkönen myöntää tsunamin olleen herättävä kokemus, joka sai miettimään omaakin elämää.

Matkailijan elämyksen muodostuminen kiinnostaa

”Suomeen palattuani sain Turun kauppakorkeakoulun talousmaantieteen laitokselta assistentin paikan. Jatko-opintojen aihetta etsiessäni löysin valtavasti teorioita ja malleja hyvistä matkailu- ja asiakaskokemuksista, mutta vähän käytännön tutkimusta.”

Samaan aikaan Helsingin Sanomat järjesti Hyvä matka -kirjoituskilpailun, jonka aineistoa Räikkönen analysoi. Hänen mieleensä palasivat myös Aurinkomatkojen asiakaspalautteet. Räikkönen halusi tutkia tarkemmin, millainen rooli matkanjärjestäjällä ja matkaoppaalla on matkailijan elämyksen muodostumisessa.

Räikkönen teki väitöskirjaansa lopulta lähes kymmenen vuotta: ” Tähän ajanjaksoon sisältyi myös perheen perustaminen, saimme mieheni kanssa kolme lasta. Väitöskirjasta tuli tavallaan neljäs lapseni, se, jonka kasvua ja kehittymistä olen seurannut pisimpään.”

Ihmiset näkevät ja kokevat matkustamalla

Räikköstä kiinnostavat edelleen matkailu, kuluttajakäyttäytyminen, elämyskulutus ja hyvinvointi.

”Tänä päivänä elämä omassa kotiympäristössämme ei välttämättä juurikaan eroa matkailukulutuksesta. Elämme arkeamme pitkälti samaan tyyliin kuin matkalla: käymme ravintoloissa, kahviloissa ja ostoksilla. Kulutusmielessä arkinen ja vieras ovat lähentyneet toisiaan.”

Matkailun voisi ajatella jopa käyvän tarpeettomaksi, mutta oikeastaan tilanne on päinvastainen. Vuonna 2012 saavutettiin miljardin kansainvälisen matkailijan rajapyykki, ja matkailijoiden määrä kasvaa neljän prosentin vuosivauhdilla. Räikkösen mukaan halu nähdä ja kokea vieraita paikkoja näyttää istuvan sitkeästi nykypäivän kuluttajissa.

Elämykset tapahtuvat pään sisällä

Matkailumarkkinoinnissa elämykset liittyvät usein aktiviteetteihin, seikkailuihin ja jopa extreme-suorituksiin.

”Tutkimukseni mukaan matkailijoiden hyvät matkailukokemukset olivat yllättävänkin passiivisia. Erilaiset matkailupalvelut olivat tärkeitä, mutta etenkin huippukokemuksissa korostuivat tunteet ja tunnelmat sekä erilaiset aineettomat elementit kuten matkaseurueessa viihtyminen, mielenrauha ja kumppanuus.”

Myös negatiiviset tapahtumat tai tuntemukset voivat saada aikaan elämyksiä muuttuessaan ajan myötä myönteisemmiksi kokemuksiksi.

”Esimerkiksi eräältä matkailijalta oli ryöstetty Perussa korvakorut korvista vilkkaalla kadulla. Negatiivinen tapahtuma, johon liittyi pelkoa ja fyysistä kipua, muuttui kyynelten kuivattua ikimuistoiseksi kokemukseksi ja jopa eräänlaiseksi sankaritarinaksi.”

Räikkönen korostaa, että tässä tiivistyy elämysten ainutlaatuisuus: ”Elämyksiä ei voi ostaa eikä myydä. Elämykselle voi järjestää mahdollisimman hyvät puitteet, mutta viime kädessä elämys tapahtuu aina ihmisen päässä.”

Pakettimatkalla vastuun loman onnistumisesta voi ulkoistaa

Räikkönen toteaa matkailukulutuksen eroavan merkittävästi tavallisten palveluiden kulutuksesta.

”Kulutamme palveluita, kun meillä on jokin ongelma, emme osaa tai ehdi tehdä jotakin, tai haluamme että joku muu hoitaa homman puolestamme. Käytämme palvelun hankkimiseen aikaa ja rahaa. Elämyskulutuksessa emme kuitenkaan halua ketään kokemaan meidän puolestamme. Esimerkiksi matkan suunnittelu on monesti tärkeä osa itse kokemusta, joten siihen käytetään tarkoituksella paljon aikaa. Raha taas koetaan usein investointina omaan vapaa-aikaan tai hyvinvointiin. Näitä resursseja ei siis voi ajatella pelkkinä uhrauksina kuten esimerkiksi perinteisessä arvo-tutkimuksessa usein tehdään.”

Nyt Räikköstä kiinnostaa etenkin etelänmatkailun kulttuurinen muutos. Kaiken järjen mukaan perinteisen pakettimatkailun olisi pitänyt kuolla jo aikaa sitten. Miksi vieläkin lähes miljoona suomalaista, nuoria ja kielitaitoisiakin matkailijoita, lähtee vuosittain valmismatkalle etelään?

”Tämä liittynee vahvasti valmismatkailun helppouteen ja turvallisuuteen. Jos loma ei jostakin syystä onnistukaan, syyn voi sysätä matkanjärjestäjän niskoille, ikään kuin ulkoistaa vastuun. Odotan päivää, jolloin vakuutusyhtiöt alkavat myydä vakuutuksia epäonnistuneen loman varalle. Tätä ennen kokemusten fysiologisten mittausmenetelmien on ensin kehityttävä, tämä onkin yksi mielenkiintoisista tutkimusteemoistani.”

Lähimatkailu palkitsee

Lopuksi on tietenkin pakko kysyä, että matkustaako Räikkönen nykyään itse paljon? Räikköstä kysymys huvittaa.

”Kolmen pienen lapsen kanssa viikon loma vaatii aika tavalla valmisteluja. Meidänkin perheemme on suosinut nyt lähinnä helppoja valmismatkoja. Lasten kautta olen kuitenkin löytänyt oman lähialueenkin eri tavalla. Miksi matkustaa kauas, kun tässä lähellä on paljon upeaa nähtävää. Ja sitten pääsee helposti kotiin yöksi!”

Teksti: Terhi Loukiainen
Kuvat: Juulia Räikkönen ja Antti Tarponen

Viimeksi muokattu 12.2.2016

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi