6.9.2017

Kiinnostus psykologiaan johdatti onnellisuuden tutkijaksi

Lähes jokainen meistä on joskus miettinyt, miten voisi tulla onnellisemmaksi. Lisäävätkö raha tai materia onnellisuutta? Voiko kuluttamalla tulla onnelliseksi? Onnellisuutta tutkinut kuluttajatutkija Katarina Hellén on pyöritellyt näitä kysymyksiä tutkiessaan kuluttamisen vaikutuksia ihmisten mielialoihin. 

Hellén kertoo päätyneensä tutkijaksi sattumalta. ”Halusin alun perin taloustoimittajaksi, koska olen aina ollut utelias luonne ja pidän kirjoittamisesta. Hakeuduin Hankenille opiskelemaan kauppatieteitä, koska uskoin sen tukevan talousasioista kirjoittamista. Opiskelun alettua kuitenkin totesin, ettei toimittajan työ olekaan minua varten. Sen sijaan innostuin markkinoinnista.” Gradua kirjoittaessaan hän tajusi haluavansa tutkijaksi – siinä kun pääsee kirjoittamaan ja pohtimaan asioita luovasti. 

Vuosi 2008 oli Hellénille käänteentekevä. Hän vietti väitöskirjaa tehden puoli vuotta Yhdysvalloissa Arizona State Universityssä: ”Kuluttajakäyttäytymisen tutkimus oli keskittynyt siellä enemmän psykologiaan, ja se alkoi kiinnostaa minua enemmän kuin filosofiset näkökulmat.”

Samassa rytäkässä väitöskirjankin aihe vaihtui. Hellén halusi selvittää onnellisuustutkimuksen avulla, mitä tiede sanoo asioista, joita ihmiset pohtivat paljon muutenkin. Tällöin hän myös alkoi tehdä määrällistä tutkimusta, erityisesti koeasetelmia.

Vuonna 2010 hän aloitti Vaasan yliopistossa opettajana, josta jatkoi tutkijatohtorin viran kautta yliopistotutkijaksi.

Onnellisemmaksi voi oppia 

Hellén tutki aluksi, miten onnelliset ihmiset tekevät kulutuspäätöksiä: ovatko he onnettomia ihmisiä tyytyväisempiä palveluihin, koska he näkevät asiat positiivisessa valossa? Onnettomat ihmiset ovat kriittisempiä ja kärkkäämpiä löytämään virheitä. Tuoko kuluttaminen onnea? Tai voiko ihminen oppia onnellisemmaksi? 

”On erilaisia strategioita, joilla ihminen voi itse yrittää lisätä onnellisuuttaan, esimerkiksi itseensä ja muihin panostamalla. Itseensä panostamisella tarkoitetaan muun muassa itsensä hemmottelua, runsasta hymyilyä, omien tavoitteiden pohtimista ja omien hyvien puolien etsimistä. Tämä kaikki tähtää itsetunnon kehittämiseen. Toisaalta on mahdollista tehdä asioita toisten eduksi, esimerkiksi lahjoittamalla rahaa hyväntekeväisyyteen, auttamalla muita ihmisiä ja tekemällä asioita muiden ihmisten kanssa. Itsetunto ja onnellisuus korreloivat, eli mitä enemmän pidät itsestäsi, sitä onnellisempi olet.” 

Helléniä kiinnosti, toimiiko tämä myös pitkällä tähtäimellä.

”Asetimme strategiat tutkimuksessa vastakkain. Yhdelle ryhmälle annoimme onnellisuusstrategioita joka päivälle, toinen ryhmä teki asioita toisten puolesta. Lyhyellä tähtäimellä molemmat strategiat olivat yhtä hyviä nostamaan onnellisuutta. Viiden viikon jälkeen muihin keskittyneet olivat onnellisempia kuin itseensä keskittyneet.” 

Hellénin mukaan liika materiakaan ei tee onnelliseksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että sellainen tavaran määrä, mitä 1950-luvun yhdysvaltalaisilla oli, on riittävä. Suurempi tavaran määrä ei enää kasvata onnellisuutta. 

Kateus ja ahdistuskin ovat inhimillisiä tunteita

Onnellisuustutkimukset on nyt saatu päätökseen, ja niitä koskeva viimeinen tieteellinen artikkeli julkaistiin Psychology and Marketing -lehdessä kesäkuussa 2017. Tällä hetkellä Helléniä kiinnostavat muut kulutukseen liittyvät inhimilliset tunteet, kuten kateus ja ahdistus.

Mitatessaan elämyksistä ja tuotteista syntyvää kateutta Hellén kollegoineen manipuloi toisen koehenkilöryhmistä yksilökeskeiseen mielentilaan. Ihmiset saatiin reagoimaan yllättävän vahvasti.

”Huomasimme, että muiden elämykset vaikuttivat tavallisesti positiivisesti ihmisiin. Mutta jos koehenkilöillä oli yksilökeskeinen mielentila päällä, he suhtautuivat kateellisemmin ja aggressiivisemmin tutkimuksen verrokkihenkilöä kohtaan. He olivat paljon alttiimpia puhumaan pahaa henkilöstä ja kertomaan etteivät pidä hänestä.” 

Tutkija analysoi uskomuksia

Tutkija pääsee työssään analysoimaan vallitsevia uskomuksia. ”Eniten minua on kiehtonut, että länsimaisessa kulttuurissamme on mielikuva, että oma itse ja hyvä itsetunto ovat kovin tärkeitä asioita. Että onnellisuuden pohja olisi vahva itsetunto ja tietynlainen yksilökeskeisyys. Empiirinen aineisto kertoo kuitenkin päinvastaista.”

Myös tutkimuskirjallisuuden mukaan itsetunnon hyötyjä on liioiteltu. ”On huomattu, että monilla elämässään huonommin menestyneillä ihmisillä, kuten amerikkalaisilla vangeilla, on todella hyvä itsetunto, vaikka he istuisivat elinkautista. Heidän empatiakykynsä sen sijaan on huono. Itsetunto perustuu ajatukseen oman itsen hyvyydestä ilman perustaa mihinkään todelliseen.”

Hellén kertoo tutkimuksensa herättävän kaikenlaisia tunteita.

”Ihmiset provosoituvat usein, kun sanon etteivät yksilökeskeisyys ja oman parhaan version itsestä etsiminen ole onnellisuuden tai hyvinvoinnin perusta. Tutkimustulosten valossa olisi parempi, jos ihmiset ja lapset opetettaisiin keskittymään toisiin ihmisiin. Kaikki eivät ole tästä kuitenkaan samaa mieltä.”

Miten lisätä onnellisuutta arjessa?

Onnellisuuteen liittyy kaksi eri ulottuvuutta: tunnepuoli ja merkityksellisyys. Hellén toteaa ihmisten keskittyvän usein tunnepuoleen ja jättävän merkityksellisyyden vähemmälle huomiolle.

”Tämä on muuttunut radikaalisti viimeisen sadan vuoden aikana, ennen meillä oli ihan toisenlainen arvojärjestelmä”.

Hellénin mukaan onnellisuutta arjessa voi lisätä panostamalla ihmissuhteisiin ja välttämällä yksilökeskeisyyttä eli omiin tarpeisiin keskittymistä. Elämyksetkin lisäävät onnellisuutta, mutta niistä kannattaa nauttia yhdessä muiden kanssa.

Asioiden tekeminen muille, kuten hyväntekeväisyys ja lapsista huolehtiminen, lisää hyvinvointia: ”Lastenhoito voi olla stressaavaa ja siihen liittyy paljon konflikteja. Se tuo kuitenkin elämään merkitystä, kun teet paljon lasten puolesta ja keskityt vähemmän itseesi.”

Myös toimeliaisuus on hyvästä.

”Usein kuvitellaan, että onnellisuus on sitä että istut ja meditoit. Ihminen on kuitenkin tehty tekemään asioita ja luomaan erilaisia projekteja arjessa. Yksi osa masentuneisuutta on tunne, ettei pysty hallitsemaan elämäänsä. Pieniä projekteja tekemällä saavuttaa asioita ja pysyy toimintakykyisenä.”

Hellén kertoo opettavansa myös 2- ja 4-vuotiaille tyttärilleen, että tekemällä saavuttaa asioita: ”Tutkimusten mukaan ihmiset, jotka saavuttavat omilla teoillaan ja työllään tiettyjä asioita, ovat onnellisempia ja psykologisesti vahvempia. Se on psyykelle huono asia, jos kokee ettei pysty vaikuttamaan elämäänsä millään tavalla, että asiat vaan tapahtuvat.”

Tässä elämänvaiheessa Hellénin itsensä tekevät onnelliseksi lapset.

”He ovat muuttaneet minut ihan kokonaan. Lasten ollessa tyytyväisiä minäkin olen tyytyväinen. Yritämme ulkoilla paljon ja tehdä asioita yhdessä. Tämän olen oppinut tutkimusteni kautta.”

Teksti: Arto Suominen
Kuvat: Arto Suominen ja kuvapankki StockSnap.io

Viimeksi muokattu 6.9.2017

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi