9.4.2015

Jyrkkenevät terveyserot heijastuvat tuleviin eduskuntavaaleihin

Suomalaisten kasvavat terveyserot voivat näkyä myös poliittisessa käyttäytymisessä, kertoo akatemiatutkija Hanna Wass tutkimuksessaan ”Tasapuolisuus vaaliosallistumisessa ja ehdokasvalinnassa”. Suomen Akatemian rahoittama tutkimus valottaa äänestysaktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Hanna Wass tarkastelee suomalaisten poliittisessa osallistumisessa ja käyttäytymisessä ilmeneviä vinoumia. Hän on myös jäsen Suomen Akatemian rahoittamassa ”Terveys ja poliittinen kiinnittyminen” -tutkimusprojektissa, jonka teemat nivoutuvat myös tuleviin eduskuntavaaleihin.

”On havaittu, että yhteiskunnassa ilmenevät ja jyrkkenevät terveyserot heijastuvat paitsi poliittiseen osallistumiseen, myös poliittiseen käyttäytymiseen, eli siihen mitä puoluetta äänestäjä kannattaa ja miten hän suhtautuu esimerkiksi valtion roolia tai perusturvan riittävyyttä koskeviin kysymyksiin. Äänestäjäkunnassa onkin tilausta erilaisten terveysteemojen politisoitumiselle ja erityisesti keskustelulle siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut tulevaisuudessa järjestetään”, toteaa Wass.

Wassin oma tutkimushanke koostuu useasta eri osaprojektista, joissa tutkitaan muun muassa lapsuuden kodin vaikutusta äänestysaktiivisuuteen sekä maahanmuuttajataustaisten äänioikeutettujen vaaliosallistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tuoreimmassa projektissa tarkastellaan raskauden ja lapsen saamisen vaikutusta vanhempien äänestystodennäköisyyteen.

Huono-osaisuus aiheuttaa poliittista syrjäytymistä

Wass haluaa tutkimuksillaan osoittaa, miten monet erilaiset tekijät nivoutuvat vaaliosallistumiseen. Hänen mukaansa äänestäminen ei ole pelkästään yksittäinen teko, vaan sidoksissa tiiviisti ihmisen elinpiiriin lähtien ympäröivästä yhteiskunnasta ja yksilön asemasta erilaisissa sosiaalisissa verkostoissa. Tästä näkökulmasta ”laiskoja äänestäjiä” syyllistävä lähestymistapa vaikuttaa ongelmalliselta.

”Nukkuvista äänestäjistä puhuminen perustuu oletukselle, että äänestämättä jättäminen on ihmisen oma syy. Tällöin jää helposti huomaamatta, että monet taloudellista tai sosiaalista huono-osaisuutta edistävät mekanismit siirtyvät äänestämiseen”, huomauttaa Wass. Myös poliittinen mobilisaatio keskittyy usein niihin ryhmiin, joissa osallistumistaipumus on jo lähtökohtaisesti korkeampaa.

Tutkimushanke perustuu rekisteriaineistoihin, jotka ovat toistaiseksi olleet harvinaisia äänestysaktiivisuuden tutkimuksessa. Aineistojen muodostamisessa hyödynnetään vuoden 2012 kunnallisvaaleista käynnistynyttä sähköisen äänioikeusrekisterin kokeilua. Äänioikeusrekisteristä poimittuihin osallistumistietoihin yhdistetään Tilastokeskuksessa henkilötunnuksen avulla äänioikeutetun erilaisia taustatietoja.

Wass on myös Suomen vaalitutkimuskonsortion johtoryhmän jäsen ja vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimuksen pääraportin toinen toimittaja.

Viimeksi muokattu 9.4.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi