15.6.2017

Hedgerahastot luupin alla

Jos sijoitusyhtiö tekee tappiota 4,6 miljardia dollaria neljässä kuukaudessa, tilanne on lievästi sanottuna huono. Kun moinen rahamäärä valuu kankkulan kaivoon hedgerahastosta, rytinä voi järisyttää sijoittajien lisäksi koko finanssisektoria ja sitä kautta reaalitaloutta, siis meidän kaikkien taloutta.

Akatemian tutkijatohtori Juha Joenväärä selvittää taloustieteeseen sijoittuvassa hankkeessa, miten hedgerahastojen toimet johdannaismarkkinoilla vaikuttavat finanssisektoriin ja pureeko tiukentunut lainsäädäntö järjestelmäriskiin.

Hederahastot ovat luupin alla

Lainsäätäjä pitää hedgerahastoja luupin alla, sillä ne ovat pieniä mutta pippurisia. Sijoitusstrategiat ovat monimutkaisia ja riskinotto sellaisella tasolla, että raa'asta pelistä kiinnostuvat lähinnä ammattimaiset ja institutionaaliset sijoittajat. Joenväärän mukaan esimerkiksi eläkerahastoilla on salkussaan tyypillisesti 10 % hedgerahastoja.

Hedgerahastot hallinnoivat vähäisiä varoja suhteessa suursijoittajiin. Silti vaikutukset voivat olla suuret.

Joenväärä kertoo, kuinka eri tavoin järjestelmäriskiä voi syntyä: "Pankin vakavaraisuus voi vaarantua, jos epäonnistuvalla rahastolla on suuri laina. Rahaston lyhyet positiot valtioiden velkakirjoihin voivat aiheuttaa ongelmia. Mikä on optioiden suhde velkavipuun ja sitä kautta järjestelmäriskiin? Entä miten hedgerahasto voi manipuloida rahoitusmarkkinoita vaikkapa kaunistelemalla tuottoaan 'luovilla' arvostamistavoilla?"

Se 4,6 miljardin taalan posahdus tapahtui 1998 hedgerahastolle nimeltä LTCM. Sitä seuranneen finanssikriisin jälkeen hedgerahastojen säädäntö tiukentui ympäri maailmaa, ja valvontaviranomaiset ryhtyivät keräämään niistä dataa systemaattisesti, mutta Joenväärän mukaan rahastojen "syyllisyydestä" kriisiin ei juurikaan ole tutkimusnäyttöä.

"Ehkäpä maailman kattavin aineisto"

Juuri hedgefundeista saatavilla oleva aineisto on Joenväärän tutkimuksen peruskivi. Hänen tietokannassaan on mm. omistussuhteita, viranomaisille jätettyjä raportteja, rahavirtoja ja strategioita. Data on hänen kilpailuvalttinsa.

"Olen kerännyt aineistoa kohta 10 vuotta ja se taitaa olla maailman kattavimpia."

Suomessa ei juuri ole tutkittu kysymyksiä, joita Joenväärä ratkoo ja julkaisee kansainvälisten tutkijakollegoidensa kanssa. Tiedolla on kova menekki, sillä tämä perustutkimus on sovellettavissa käytäntöön melko suoraan. Tietoja käyttävät suuret sijoittajat sekä Suomessa että Lontoossa ja lisäksi viranomaiset.

"Euroopassa järjestelmäriskiä valvova viranomainen ESMA käyttää ns. Joenväärä–Kosowski–Tolosen -tapaa koota rahastot yhteen valvontatyötä varten. Tulevaisuudessa pääsemme ehkä yhdistämään datan USA:n valvontaviranomaisen kanssa."

Venn-diagrammi kuvaa yhteyksiä viiden hedgerahaston tietokannan välillä. Yksi tietokanta kattaa vain pienen osan rahastoista, joten yhdistämällä tietoa saadaan kattavammin. Joenväärä, Kosowski ja Tolonen (2016) yhdistimisalgorithmistä on tullut standardi alan kirjallisuuteen . TASS = Lipper TASS -tietokanta, HFR = Hedge Fund Reasearch -tietokanta. Kuva: Joenväärä

Instituutiokaan ei välttämättä tee talouspäätöstä kylmällä järjellä

Joenväärän tutkimus ponnistaa taloustieteen uusklassisesta teoriasta mutta haastaa myös sen puutteet. Teorian mukaan rahapäätökset tehdään käytettävissä olevan tiedon valossa järki kädessä ja parhaimman hyödyn maksimoimiseksi.

Moni tietää kokemuksesta, ettei näin suinkaan aina tapahdu. Joenväärä vahvistaa, että ristiriita löytyy myös kylmän loogisina pidetyistä hedgerahastoista.

"Eräässä tutkimuksessani selvisi, että rahaston nimi vaikutti sijoituspäätökseen, vaikka rahaston menestys olisi ollut heikko! Tällaiset asiat nostetaan esiin käyttäytymistaloustieteessä. Tunneperäisillä, sosiaalisilla ja vastaavilla tekijöillä on siis vaikutusta ihmisten ja jopa instituutioiden päätöksiin. SSRN-verkoston mukaan tutkimuksemme on ollut toiseksi ladatuin viimeisen 60 päivän aikana [5/2017]."

Ohjaajat voivat olla avainroolissa tutkijan uralla

Hyvät ohjaajat ovat kullanarvoisia, sen tietää Joenväärä, joka pelasi vuosikymmenen ajan ammatikseen jääkiekkoa vuosituhannen vaihteessa. Peliuran takia opiskelut sähkötekniikasta fysiikkaan jäivät vähemmälle, kunnes vanha maajoukkuepakki Juha Huikari houkutteli kansantaloustieteen pariin.

"Gradunteko oli sellaista sivuhommaa pelaamisen ohella. En edes tuntenut opiskelleeni. Tutkija minusta tuli sattuman kautta."

Rahoituksen professori Jukka Perttunen nimittäin suositteli jatko-opintoja rahoituksen tutkijakoulussa , ja tutkijakoulun johtaja Mikko Leppämäki puolestaan esitteli tekeillä olevan väitöskirjan Robert Kosowskille, joka silloin johtimaineikkaan Imperial College -yliopiston hegderahastojen tutkimuskeskusta. Tiivis yhteistyö Lontoon kanssa jatkuu yhä.

"Olemme ihan kentän ytimessä. Nykyiset ja toivottavasti myös tulevat yhteistyökumppanit ovat alan huippututkijoita."

Teksti: Nina Mäki-Kihniä
Kuvat: Juha Joenväärän arkisto

Akatemian tutkijatohtorin arkeen kuuluu tutkimuspapereiden lukemista, kirjoittamista, opetusta ja opiskelijoiden lopputöiden ohjausta.

 

Kesällä tutkija rentoutuu golfissa. Kuvassa pelikaverin vuoro etsiä palloa raffista. Siniasuinen Joenväärä on hengessä mukana.

Urheilu on lähellä Joenväärän perhettä. Ratsastusalan yrittäjänä työskentelevä vaimo ja tytär viihtyvät ratsailla.

Joenväärä myöntää viihtyvänsä paremmin lumilaudan päällä, entinen talviurheilija kun on. Kuvassa tyttären tyylinäyte "boksissa" Rukalla.

 

 

 

 

 

 

Viimeksi muokattu 11.9.2017

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi