28.11.2016

Muusan arvoituksellisuudessa on Mona Lisan hymyä

Filosofian tohtori Aino Räty-Hämäläisen Arvoituksellinen muusa päästää lukijan pujahtamaan kulissien taakse historian suurimpien taiteilijoiden rakkauselämään. Tiiviin, mutta tarkan 258 sivun tietokirjan on kustantanut Kirjapaja. Teoksessa pohditaan mistä on löytynyt inspiraatio suuriin mestariteoksiin ja millainen on muusan rooli todellisuudessa: jumalallinen rakastaja vai pullojen kerääjä?

Räty-Hämäläinen on todennut muusien (tai muusojen) olevan suurimpia innoittajia taiteilijoiden elämässä. Tähän kallistuukin teoksen pääpaino. Taitelijat ovat kautta aikojen halunneet tai tarvinneet rinnalleen henkilön, joka inspiroi heitä taiteen uralla. Tärkeää on huomata muusankin olevan lihaa ja verta. Tämän myötäeläjän harteille kasaantuvat usein niin henkiset kuin taloudellisetkin vaikeudet.

Lähdemme liikkeelle kreikkalaisesta mytologiasta ja Zeus jumalan yhdeksästä tyttärestä, eli yhdeksästä muusasta. Matkamme vie läpi keskiajan, Danten Jumalaisen näytelmän kautta, aina 1980-luvulle asti. Matkalla tutustumme myös suomalaisiin taiteilijoihin. Syvemmän tarkastelun alaiseksi pääsevät Eino Leino ja L.Onerva ja heidän rakastettunsa sekä tietysti kansallissäveltäjämme Jean "Janne" Sibelius rakastavan Aino-vaimonsa kera. Seuraamme myös Akseli Gallen-Kallelan levottoman luonteen ja depressiovaiheiden vaikutusta rauhalliseen Mary-vaimoon. Lopuksi irrottaudumme muusista ja herää kysymys: ohjaako taiteilijaa sittenkin jokin suurempi voima? "En kulje, vaan minua kuljetetaan", toteaa säveltäjä Joonas Kokkonen.

" ——sinulla on vain yksi ammatti - tehdä minut onnelliseksi." Harvoin otetaan esille taiteilijan puolison tai vielä harvemmin rakastajattarien merkitystä taiteen syntymiseen. Heistä puhuttaessa käytetään sanaa muusa. Tämän muotin Räty-Hämäläinen on halunnut murtaa. Kuka on muusa? Paidanpesijä, unohdettu vaimo? "Minusta ei kukaan puhu" Väärin. Arvoitukselliseen muusaan on koottu vahvoja, sitkeitä ja mikä tärkeintä, ymmärtäväisiä naisia. Tässä teoksessa naisille on annettu valtikka, jonka edessä miehet kumartavat.

Tietokirja muusista? Todellakin. Aino Räty-Hämäläinen on venyttänyt rajoja ja koonnut teokseensa lukuisia lyhyitä henkilötarinoita. Yksityiskohtaiset tiedot ja vuosiluvut pitävät yllä faktatekstin luonnetta ja kertovat huolellisesta taustatutkimuksesta. Mukaan Räty-Hämäläinen on sujauttanut sekä asiayhteyteen sopivia runoja että kirjeen pätkiä. Hän on silti onnistunut häivyttämään asiatekstin kaavamaisuuden ja luonut mielenkiintoisia tarinanpätkiä kaikille tutuista taiteilijoista.

Visuaalisesti helppolukuinen kirja ei puuduta. Isompi fontti ja väljähkö ulkoasu estävät silmien väsymistä. Lukujen laajojen kokonaisuuksien sisällä pienemmät kappaleet keskittyivät yhteen taiteilijaan kerrallaan. Lukijana huomioin väliotsikoiden tarpeellisuuden, sillä taiteilijalla muusat vaihtuivat usein... Tai muusalla taiteilijat.

"On muusien ja kauasampuvan Apollonin ansioita, jos joku on maan päällä laulaja tai kitharansoittaja", Hesiodos sanoo. Lukiessani Arvoituksellista muusaa asetin yhä enemmän painoa muusan työlle. Tietyissä tapauksissa juuri hän oli se, joka laittoi taiteen rattaat pyörimään. Energianlähde, jota taiteilijat suorastaan palvoivat. On tapauksiakin, joissa muusavaimo ja elämänkumppani seuraa sivusta miehensä muusien vaihtumista ( Fredrika Runeberg). Muusa – alistettu vai ylistetty?

Teksti: Niina Myllyniemi, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu

Viimeksi muokattu 28.11.2016

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi