Psykologiaa maallikoille: Ilkeilyn kahdet kasvot

30.4.2014

Mitä ilkeily on? Miksi samat sanat saavat eri merkityksen eri tilanteissa? Mitä eroa on ilkeilyllä ja kiusoittelulla? Näitä kysymyksiä pohtii Pirkko Muikku-Werner kirjassaan Ilkeilyn kahdet kasvot. Käyttäen apunaan sekä psykologien että maallikkojen näkemyksiä, Muikku-Werner tarjoaa kattavan kokonaisuuden.

Kuten kirjoittaja itse johdantoluvussa toteaa, Ilkeilyn kahdet kasvot ei ole tieteellinen tutkimus. Kirja poikkeaa ratkaisunsa takia monista muista psykologiaa käsittelevistä kirjoista. Päätös voi vaivata alan asiantuntijaa, mutta maallikolle se sopii oikein hyvin. Muikku-Werne luo (epä)kohteliaisuustutkimuksen käsitteiden ja näkökulmien avulla taustan, jolle peilaa aineistosta poimittuja yksityiskohtia. Puolitutkimuksellinen ote pitää lukijan lähellä selittäen termit auki ja käyttäen paljon havainnollistavia esimerkkejä.

Ilkeilyä ja kiusoittelua ei olla tutkittu yhtä paljon kuin kiusaamista. Kiusaaminen rajataan heti aihealueen ulkopuolelle. Vaikka kiusaaminen sivuaakin ilkeilyä ja kiusoittelua, on kirjoittajan päätös hyvin perusteltu ja toimii kirjan eduksi. Aihealueen tiukka rajaaminen on olennaista, kun uppoudutaan aiheessa pintaa syvemmälle. Ilkeys ja sen eri muodot on aiheena maanläheinen, vaikka teoriat ja määrittelyt voivatkin kuulostaa välillä hyvinkin abstrakteilta. Asia ei lopu kesken, sillä kirjan alussa esitetyt kysymykset käydään läpi huolellisesti ja useista eri näkökulmista. Kirjoittaja viittaa ahkerasti edellämainittuihin teorioihin ja muistuttaa jopa sivunumerolla, mitä tarkoittaa. Riippuu lukijasta, pitääkö tätä vanhan jankkauksena vai hyödyllisenä pikakertauksena.

Rakenteeltaan Ilkeilyn kahdet kasvot on selkeä. Sisällysluettelo on tarkka ja listaa päälukujen lisäksi alaotsikot, joten jo kirjan ensisivuilla saa tarkan vaikutelman siitä, mitä kirjassa käsitellään. Johdantoluvussa Muikku-Werner referoi, mitä tullaan käymään läpi missäkin luvussa ja miten. Ensimmäiset luvut luovat enemmän taustaa ja selittävät erilaisia psykologisia teorioita, kun taas myöhemmissä luvuissa pohditaan aihetta maallikoiden kokemusten ja tarinoiden kautta, soveltaen tarpeen tullen aiempia näkökulmia. Kiusoitteluun, toiseen ns. pääaiheeseen ilkeilyn lisäksi, päästään vasta loppua kohden. Luvut itsessään pysyvät aiheessa ja ovat toimivia kokonaisuuksia. Lopussa ovat viitteet, kirjasuosituksia aiheesta kiinnostuneille ja taulukkoliite.

Teksti on sujuvaa ja tasapainottelee tieteellisen ja kaunokirjallisen välillä. Kieli on monipuolista, eikä Muikku-Werner sorru toistelemaan jatkuvasti samaa sanaa. Tietoa tulee tiheään tahtiin etenkin alkupuoliskon luvuissa, joten mitään kevyttä iltalukemista ei Ilkeilyn kahdet kasvot ole. Halutessaan voi lukea luvut eri järjestyksessä, sillä ymmärtämiselle olennaiset teoriat mainitaan sivunumerolla, mutta ehjin kokonaisuus kirja on luettaessa kannesta kanteen.

Visuaalisesti Ilkeyden kahdet kasvot ei ole kovin poikkeuksellinen: muutama taulukko siellä täällä selkeyttävät teoriota. Aineistoteksti ja kirjoittajan oma teksti erotellaan kappaleväleillä ja eri fonttikoilla.

Muikku-Werner keräsi kirjaansa varten maallikoiden tarinoita, näkemyksiä ja määritelmiä, joiden kautta aihetta havainnollistetaan. Ne ovatkin kirjan kiinnostavinta antia. Kuten kirjoittaja taulukolla osoittaakin, aineiston tuottoon osallistuneiden sukupuoli-ja ikäjakauma ei ole tasainen. Tämä kuitenkin pidetään mielessä, eikä se haittaa suuresti aiheen läpikäymistä, sillä mielipide-ja tulkintaeroja löytyy. Kokemukset ilkeilystä ja kiusoittelusta ovat verrattain monipuolisia. Aineiston subjektiivisuuden vuoksi Muikku-Werner ottaakin epäobjektiivisen näkökulman, sillä objektiivinen käsittely olisi ollut mahdotonta. Subjektiivisuuden tajuaminen sekä kuvailijan kielen analysoiminen tuokin esille kiinnostavia faktoja siitä, miten eri maailmankuvat muokkaavat käsityksiämme ilkeydestä ja oikeutuksesta. Lukijakin päätyy miettimään omia näkemyksiään.

Arvostellut: Lotta Majewski

Viimeksi muokattu 4.5.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi