2.3.2015

Tytöt opiskelevat ja opettavat

Pian on taas naisten päivä. Kuinka moni tietää kansainvälisen tyttöjen päivän, jota vietetään 11. lokakuuta? Viime vuoden lokakuussa katujen varsilla näkyi julisteita, jotka pakottivat katsomaan kehitysmaiden tyttöjen arkea. Mitä elämältä on odotettavissa, ”koska olen tyttö”. Julisteet olivat karuja, mutta muistuttivat, että jo vuosikymmeniä on tiedetty, miten tyttöjä kouluttamalla maailma tulee paremmaksi. Tyttöjen ja naisten koulutus tuo edistystä perheelle ja koko yhteiskunnalle. Tämä on toteutunut Suomessakin.

Aleksis Kivi kirjoitti Seitsemää veljestä 1860-luvulla, jolloin Suomi oli vielä monilla mittareilla kehitysmaa. Olen usein miettinyt, miksi Kivi laittoi lukkarin kahdeksanvuotiaan tyttären opettamaan lukemisen taitoa Jukolan pojille. Kivi kirjoittaa: ”Kaksi päivää on mennyt. Lukkarin väkituvassa pöydän ympärillä istuvat veljet jämäten aapistoa niin kuin sanelee heille milloin lukkari itse ja milloin hänen pieni kahdeksan-vuotias tyttärensä. Niin he, aapiskirjat avattuina kourissa harjoittelevat lukua hartaasti, hikisillä otsilla.” Halusiko Kivi kenties korostaa poikien kovapäisyyttä, kun heille laitetaan kahdeksanvuotias opettaja. Olisiko lukkarin pojasta ollut veljesten opettajaksi? Loukkasiko veljeksiä enemmän nälän piina, kun lukkari oli laittanut eväät takavarikkoon, ivailu vai oleminen lukkarin pikkutyttären oppilaana. Oliko tämän Kiven ironiaa ja käsitys siitä, että lukutaidossa tarvittiin nopeaa oivallusta ja nokkeluutta, joka kovapäisiltä veljeksiltä puuttui, mutta johon pieni tyttökin pystyi. Muistiko Kivi omaa sisartaan vai oliko hänen lähipiirissään oppineita naisia? Aleksisi Kiven lähtiessä koulutielle 1850-luvulla oli suomalainen koulutusjärjestelmä suljettu ja tytöt lähes täysin sen ulkopuolella.

 

 

Tärkeitä taitekohtia suomalaisten tyttöjen ja naisten koulutushistoriassa on 1860-luvulla syntynyt kansakoulu ja opettajaseminaari. Ehkä Aleksis Kiven korviin tuli keskusteluja ja väittelyitä kansakoulun järjestämisestä. Erityistä kansakoulussa ja opettajaseminaarissa oli, että molemmat oli tarkoitetut tytöille ja pojille – miehille ja naisille. Syrjäseutujen lapset joutuvat odottamaan kauan päästäkseen nauttimaan tiedon valosta ja tasa-arvosta. Kansakoulu pysyi lähes samanlaisena peruskoulujärjestelmään siirtymiseen asti. Opettaja oli auktoriteetti, jota kunnioitettiin ja jopa pelättiin. Kansakoulu opetti kasvateilleen puhtautta ja kuria. Koulun kasvatus ulottui myös koteihin. Äidille meni terveisiä, jos nenäliina puuttui ja kaula ja kynnenaluset olivat likaiset.

Kansakoulu antoi kirjat, kouluvälineet, lopulta kouluruuan, terveystarkastuksen ja vaateavustukset. Kalliiksikin se tuli ja kunnan isien oli sitä vaikea ymmärtää. Kaiken lisäksi lukeminen saattoi vierottaa lapsen pois kotoisista töistä. Vuoden 1925 maalaiskansakoulun opetussuunnitelman avulla haluttiin maaseudun väestö saada lopullisesti ymmärtämään kansakoulun mielekkyys. Sen mukaan opetuksessa korostui agraarinen elämänmuoto ja kotiseutu. 

Aleksis Kiven kuollessa oli jo ensimmäinen nainen suorittanut ylioppilastutkinnon. Perimätiedon mukaan Maria Tschetschulin suoritti tutkinnon vuonna 1870 huvikseen ja osoittaakseen, että nainenkin siihen pystyi. Kansakoulun jälkeen toinen tärkeä tyttöjen koulutuksen taite sijoittuu 1880-luvulle, yhteiskoulujen syntyyn. Nyt nuoret ja vähän vanhemmat naiset pyrkivät yliopistoon ja suorittivat ylioppilastutkinnon. Runsaan 15 vuoden kuluessa poikkeuksesta tuli tavallinen ilmiö.

Yliopistoon johtavaa koulutusta sekä yliopiston ovien avautumista naisille on tarkasteltu monissa teoksissa analysoimalla aikalaiskirjoittelua. Omassa työssäni olen kiinnostunut perheen sisäisestä kommunikaatiosta, asenteista, arvoista ja niiden muutoksista 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun koulutuskäyttäytymisessä. Mitä tavoitteita opintielle lähtevät ja heidän vanhempansa asettivat koulutukselle? Mitkä tekijät saivat ensin ruotsinkielisen yläluokan, mutta pian suomenkielisen virkamiehistön, kauppiasluokan ja lopulta talonpojat ja työväestön laittamaan rahaa tyttöjen koulutukseen. Mihin tarvittiin naismaistereita, kun naisista ei voinut tulla virkamiehiä?

Ylioppilastutkinto oli yliopiston sisäänpääsykoe. Monet nuoret naiset hakivat ammattitaitonsa muualla. Naisille ylioppilastutkinnosta tuli tavoite sinänsä, ja he olivat muuttamassa ylioppilastutkinnon merkitystä. Nuoret naiset olivat joustavia ja loivat nopeasti omia käytäntöjä. Esimerkiksi seminaariin pääsi kansakoulupohjalla, mutta ylioppilas selvisi siitä noin vuodessa. Naisten ylioppilastutkinnot nostivat kansakoulunopettajien pohjakoulutuksen tasoa. Kansakouluihin, oppikouluihin, kansanopistoihin ja moniin muihin uudenlaisiin oppilaitoksiin tarvittiin opettajia, koulutettuja naisia. Naiset halusivat ja sijoittuivat nimenomaan opettajaksi tilanteessa, jolloin koko koulutuksen kenttä oli laajenemassa ja kokonaan uudenlaisia oppilaitoksia synnytettiin.

Tyttöjen koulunkäynnistä on puhuttu vuosikymmenestä toiseen eri tavoin kuin poikien. Joustavat, kiltit ja sopeutuvat tytöt on nähty ongelmana. Tytöt aiheuttivat ylioppilastulvan, halusivat lakin koreuden tähden, ja veivät miehiltä virat. 1920-luvun tamperelaiset työläistytöt olivat niin innokkaita opiskelijoita, että Tampereen jatkokoulussa jouduttiin kustannusten säästämiseksi pohtimaan opiskeluoikeuden rajoittamista.

2000-luvun koulutuskeskusteluissa tytöt ovat kilttejä ja ahkeria lukiolaisia, jotka saavat hyviä arvosanoja. Kuitenkin pohditaan, tekevätkö he vääriä valintoja. Oikea valinta on kuitenkin ollut taata tytöille koulutie. Toivottavasti tulevaisuudessa kaikkialla maailmassa.

Mervi Kaarninen, FT, dosentti ,yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto

 

Viimeksi muokattu 31.3.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi