9.3.2016

Tilastoihin jääneet

Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina suomalaiset veteraanit palasivat sotiin pääasiassa yöaikaan, unissa. Hyvin monet rintamasotilaiden ja sotainvalidien lapset muistavat ihmetelleensä isiensä yöllistä huutoa ja meuhkaamista, sängyssä piehtarointia. Muisteluissa tuodaan toistuvasti esille myös sodasta palanneiden miesten hermostuneisuus ja arvaamattomuus, johon liittyi usein alkoholinkäyttöä. Huomionarvoista on, että miesten oireilua kuitenkin muisteltiin asiana, jonka kanssa opittiin jollakin tavalla elämään. Perheet pysyivät kasassa ongelmien keskelläkin.

Väitöskirjan jälkeisessä tutkimuksessani olen kiinnostunut siitä, minkälainen oli perheiden rooli jatkosodasta palanneiden miesten siviili- ja perhe-elämään paluun prosessissa. Hankkeessani tarkastelen muistitiedon ja viranomaisasioinnin tuottamien aineistojen avulla muun muassa sitä, miten perheiden eri jäsenet, niin miehet itse kuin vaimot, lapset ja lähiomaiset ymmärsivät miesten sotakokemuksiin liittyvän oireilun ja miten esimerkiksi hoivaa koskevista käytännöistä keskusteltiin perheenjäsenten kesken. Miesten lisäksi myös muilla perheenjäsenillä, esimerkiksi Ruotsista palaavilla sotalapsilla, saattoi olla omia elämänhallinnan vaikeuksia ja tulevaisuutta koskevia odotuksia ja toiveita.

Sodanjälkeistä perhe-elämää koskevissa muistoissa oman perheen, ja erityisesti veteraani-isän, vaiheita muistellaan useimmiten tarinana, joka ajoittaisista vaikeuksista huolimatta päättyy jos ei onnelliseen, niin ei myöskään onnettomaan tai katkeraan loppuun. Aina ajoittain muistelmissa viitataan kuitenkin kaukaisempaan sukulaismieheen, tai tuttuun, joka ei selviytynytkään sodasta, vaan jäi ajelehtimaan jonkinlaiseen välitilaan, aiheuttaen murhetta lähiympäristölleen. Monet näistä ”juoksuhautoihin jääneistä” miehistä ajautuivat vuosien kuluessa vaikeisiin päihdeongelmiin, ja vähitellen heidän otteensa tavallisesti elämästä kirposi kokonaan. Sodanjälkeisinä välittöminä vuosina miesten elämä rakentui tyypillisesti tilapäisten tienestien, yömajaelämän ja satunnaisen tai pysyvämmän juopottelun varaan.

Yhteiskuntarauhaa ylläpitäville viranomaisille yömajojen asukkaat muodostivat kontrolliongelman, joka oli luonteeltaan kiusallinen: huomattava osa kontrollin kohteista oli samalla entisiä kansakunnan sankareita, rintamasotilaita ja sotainvalideja. Aikalaisten oli vaikeata sovittaa näitä usein outoja ja alkoholia käyttäviä veteraaneja jälleenrakentavan ja eteenpäin pyrkivän Suomen tarinaan. Näyttää siltä, että miesten vaiheita on ollut vaikeata sovittaa myös sodanjälkeisiin, julkisesti tai tutkimuskäyttöön jaettuihin perhe- ja sukumuistoihin.

Asunnottomien alkoholistien korsumaista majoittumista Herttoniemessä vuonna 1958. Valokuvaaja Niilo Kienanen. Lähde: Helsingin kaupunginmuseo. 

Tavallisesta elämänmenosta syrjäytyessään miesten elämä on tallentunut perhemuistojen sijaan pääasiassa tilastojen ja asiakirjojen muodostamaan maailmaan. Kenties miesten vaiheista ei enää tiedetty perhepiirissäkään heidän irtautuessa vähitellen sosiaalisista siteistään ja perheyhteyksistään. 1960-luvulle tultaessa osa näistä miehistä ajautui ulos myös viranomaisten harjoittamasta sosiaalisesta kontrollista ja samalla tilastoista. Laitapuolen kulkijoina, monesti entisinä rintamasotilaina ja sotainvalideina, he siirtyivät osaksi arvioita, joita tehtiin asunnottomien alkoholistien määristä. Tutkijana olen kiinnostunut jäljittämään niitä polkuja, jotka vievät ihmiset perhemuistoista tilastoihin, ja lopulta tilastojen ja yhteiskunnan ulkopuolelle, osaksi epämääräisiä arvioita.

Antti Malinen

--

Perheissä jatkunut sota? –muistitietokeruu on käynnissä 31.5.2016 saakka. Lisätietoja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen toteuttamasta keruusta löytyy osoitteesta www.finlit.fi/sota

Viimeksi muokattu 9.3.2016

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi