15.10.2013

Noitatutkija nykyajassa

Olen tutkinut noitien ja noitavainojen historiaa. Usko noitiin ja noitien vainoaminen on globaali ilmiö ja yhteiskunnan tasapainoilu vainoyhteiskunnan ja sietämisen politiikan välillä vielä globaalimpi. Vaino on myös ”syvä” ilmiö tavalla, jota historiantutkijat tarkoittavat puhuessaan koko ihmiskunnan historian kaikki aikakaudet lävistävistä perustavanlaatuisista tekijöistä.

Eurooppaa noitavainot ravistelivat 1500- ja 1600-luvuilla, mutta vilkaisu internetin ennustajapalveluihin paljastaa, ettei usko siihen, miten entisajan noitien ajateltiin tekevän, ole kokonaan kadonnut. Tästä huolimatta noitavainot ja muut vainot ovat myös ajallisesti ja paikallisesti eriytyneitä ilmiöitä: noitavainoja leimasi aikanaan Euroopassa kristillinen fundamentalismi, nykyään Etelä-Afrikassa poliittinen ja taloudellinen epätasapaino. Länsimaissa poliittiset fundamentalismit saivat aikaan vainoja koko 1900-luvun. Nyt ilmapiiri on kiristymässä sekä etnisten että taloudellisten kysymysten suhteen. 

Kun näyttävät noitavainot 1600-luvulla tulivat Suomeen ensimmäisenä Ruotsin valtakunnassa, ne olivat osoitus yhteyksistä Euroopan sivistyneeseen keskukseen. Kun vainot kokonaisuudessaan täällä silti jäivät varsin maltillisiksi – paljon oikeudenkäyntejä, mitättömän vähän tuomittuja – on mielenkiintoista kysyä, oliko kyseessä ylirajainen järjen voitto ennakkoluulosta vai paikallinen, harvaanasutun alueen harvasanaisten asukkaiden erityispiirre.

Suomen Akatemian huippuyksikkö History of Society: Re-thinking Finland 1400-2000 järjesti Tampereella vuosittaisen kansainvälisen konferenssinsa otsikolla Finland in Comparison II. Otsikon mukaisesti konferenssit keskittyvät miettimään näkökulmia vertailevaan historiantutkimukseen ja Suomen sijoittamista laajuisiin konteksteihin ja kontekstien reunaliepeisiin Pohjoismaissa, Euroopassa ja maailmassa.

Kuten konferensseissa usein käy, läpitunkevimmat teemat virittivät valmisteltujen puheenvuorojen ohi myös kahvipöytäkeskusteluja, kävelymatkoja ja naulakoilla seisoskelua. Tällä kertaa sorinassa toistui transnationaalisuus tai ylirajaisuus ja globaalius – muodikkaita mutta nykyään jo myös reippaasti kritisoituja työkaluja maailman ilmiöiden huomaamiseen.

Kuten usein trendikäsitteille käy, moni haluaa soveltaa niitä omaan tutkimukseensa vaikka toiset eivät aina ole vakuuttuneita niiden toimivuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Itse kuulun joukkoon, joka tutkii ”Re-thinking Finland 1400-2000” -hankkeen neljää ensimmäistä vuosisataa, siis aikaa ennen kansallisvaltion tai  kansallisuusaatteen syntymistä. Kun ei ole kansallisvaltiota, on kovin vaikea väittää tutkivansa ”kansallisvaltion rajat ylittävää ilmiötä”, on sen toimija sitten valtio tai joku muu. Mutta ei käsitteellistä haastetta voi noin helposti hylätäkään.

Käsitteellistäminen on ehdottoman hyvä jotta asioita voi verrata tai yhdistellä. Silti monimutkaisen asian vääntäminen sellaisille käsitteille, joita ei ole sen käsittämiseen tarkoitettu, ei välttämättä yksinkertaista asiaa ja usein yksinkertaistus kuitenkin tuottaa parasta tiedettä. Onneksi voin korvata niin transsit kuin natiotkin ”historiallisella kontekstilla”, joka antaa selittää, mitä missäkin ja milloinkin oli ja mitä ei ollut ja miten asiat näyttäisivät voineen liittyä toisiinsa.

Kansallisvaltion puuttumisen ja ylipäätään kiisteltyjen valtionrajojen kääntöpuoli on, että monet tutkittavat ilmiöt eivät millään tavalla piittaa juuri minkään aikakauden valtionrajoista. Yhteiskunta muodostui erilaisten päällekkäisten kulttuuripiirinpalasten heilahdellessa toistensa yli, kosketuspintojen välillä syntyessä ja taas kadotessa, ilmaston muuttuessa, talouden ja kaupan yhteyksien vaihdellessa ja sotilaiden marssiessa ees taas monesta suunnasta – myös sillä alueella, jota viimeisen sadan vuoden kuluessa on opittu ajattelemaan Suomena.

Raisa Toivo Dosentti (uuden ajan alun historia)

http://www.uta.fi/yky/coehistory/fi/tutkijat/toivo/index.html

 

Viimeksi muokattu 10.4.2015

Raisa Toivo

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi