29.9.2017

Laajat tutkinnot ja monitieteiset opinnot 1700-luvulla

Suomalaiset yliopistot laajentavat kandidaatintutkintojaan siten, että pienempiä aineita yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi.  Myös tiedekuntien rajat ylittäviä opintokokonaisuuksia suunnitellaan. Syiksi laajoihin tutkintoihin on mainittu yliopistojen säästöpyrkimykset, mutta myös ajatus siitä, että tulevaisuuden yhteiskunta vaatii monipuolista osaamista ja että kynnys uuden oppimiseen ja uudelleenkouluttautumiseen madaltuu.

Moniosaajia arvostettiin myös 1700-luvulla. Tunnettuja esimerkkejä monipuolisesta osaamisesta ovat Kuninkaallisen Turun akatemian kasvatit ja sittemmin professorit Pehr Kalm ja Henrik Gabriel Porthan. Kuninkaallisessa Turun akatemiassa oli neljä tiedekuntaa. Opiskelijat aloittivat opintonsa filosofisessa tiedekunnassa ja erikoistuivat teologisessa, juridisessa tai lääketieteellisessä tiedekunnassa. Näin ollen opiskelijat tutustuivat eri oppiaineisiin aina retoriikasta mineralogiaan. Professorien kompetenssi oli laaja-alainen. Esimerkiksi fysiikan professori Anders Planman, jonka erikoisala oli tähtitiede, kuulusteli opiskelijoita latinassa, kreikassa ja teologiassa.

Myös Uumajan pitäjästä Turkuun opiskelemaan vuonna 1779 tullut Pehr Stenberg (1758–1824) sai monipuolisen koulutuksen. Stenbergin viime vuonna ilmestynyt omaelämäkerta Pehr Stenbergs leverbesbeskrivning: av honom själv författad på dess lediga stunder[1] avaa kiinnostavia näkökulmia opintoihin ja opiskelijaelämään 1780-luvun Turussa. Omaelämäkerta perustuu Stenbergin päiväkirjamerkintöihin. Köyhästä kodista lähtöisin oleva Stenberg oli joutunut käymään kerjuulla kotiseudullaan päästäkseen opiskelemaan. Häntä tukivat sukulaiset ja hyväntekijät. Turku valikoitui opiskelupaikaksi, koska kaupungissa oli sukulaisia ja koska elinkustannukset olivat huomattavasti Upsalaa pienemmät. Lisäksi ruotsalaiselle opiskelijalle oli tarjolla kotiopettajanpaikkoja, joiden avulla köyhä opiskelija saattoi ansaita lisätienestejä. Stenberg saapui Turkuun kaksi kuukautta kestäneen matkan jälkeen mukanaan suosituskirje historian ja käytännöllisen filosofian professori Johan Bilmarkille. Bilmark lähetti kokelaan tapaamaan professori Planmania, joka kuulustelun jälkeen hyväksyi Stenbergin Turun akatemian opiskelijaksi.

Kun uusi opiskelija tiedusteli Bilmarkilta, kenen luennoille hänen tulisi osallistua, vastaus oli: ”Herrahan voi tulla kuuntelemaan minua, ja kun nyt lukukautta on kulunut niin pitkään (Stenberg saapui Turkuun marraskuussa), kannattaa mennä kuuntelemaan kutakin professoria pari kertaa, jotta herra oppii tuntemaan heidät ja kuulemaan mitä he lukevat”. Luento tarkoitti nimenomaan lukemista, ja hyvää lukijaa pidetiin hyvänä opettajana. Stenberg arvosti etenkin eläinlääketieteen professori Gabriel Bonsdorffia (jonka mineralogian luentoja hän kuunteli) koska tämä luki selvästi ja tarkasti ja luennoista sai tehtyä lähes täydelliset muistiinpanot. Muistiinpanojen tekeminen oli aluksi suuri haaste Stenbergille, joka murehtii päiväkirjassaan, miten voi kuunnella ja kirjoittaa yhtä aikaa. Stenberg osallistui myös adjunkti Johan Gadolinin laboratorioharjoituksiin, jotka Gadolin valitettavasti suoritti vaiti, selittämättä tekemisiään opiskelijoille. Julkisten luentojen lisäksi opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua professorien yksityisiin maksullisiin kollegioihin. Stenberg osallistui muun muassa psykologian kollegioon, jossa hän onnekseen sai kopioida toverinsa luentomuistiinpanot. Lisäksi Stenberg opiskeli ranskaa ja tanssia.

Kun Stenberg suoritti tutkintonsa vuonna 1789, kuulustelijoina toimivat professorit Gadd (mineralogia), Porthan (retoriikka), Schalberg (metafysiikka), Planman (fysiikka), Bilmark (historia), Helenius (luonnonhistoria) ja Creander (ekonomia). Stenberg oli jo aikaisemmin suorittanut pienemmän teologian tutkinnon, johon kuuluivat heprea, kreikka, latina ja Raamatun historia sekä maallinen historia. Hänen vihittiin papiksi Turussa 1786.

Stenberg toivoi pro gradu -tutkielmansa aiheeksi kasvitiedettä, ja hän päätyi professori Carl Niclas Heleniuksen johdolla tutkielmaan tyrnistä, "Om havtorn, De Hippophaë”.

Tämän lisäksi tutkintoon kuului praelectio prarcursoria, jonka Stenberg suunnitteli pitävänsä optiikasta. Aihevalinta oli nähtäväsi liikaa jopa tässä monialaisuutta suosivassa ilmapiirissä, koska professori Bilmark puuttui asiaan ja ehdotti teologille sopivampaa aihetta:De Salute Majorum sub Papatu, edeltäjiemme vapahdus paavinvallan aikana. Tutkielman puolustaminen sujui hyvin siitä huolimatta, että Stenberg oli edellisenä iltana juonut päätösjuhliin hankkimaansa arrakkia, minkä johdosta tunsi olonsa kovin huonovointiseksi. Seuraavana päivänä hän maksoi kaikki velkansa ja palasi kotiseudulleen Ruotsiin.

Miten Stenberg hyötyi monipuolisesta osaamisestaan? Hän toimi loppuelämänsä pappina Uumajassa. Luonnontieteen osaamistaan hän hyödynsi muun muassa kirjoittamalla yksityiskohtaisen topografisen selvityksen Uumajan pitäjästä ja kirjan lintujen pyydystämisestä. Hän keräili kasveja ja jätti jälkeensä arvokkaan kasvikokoelman. Hän julkaisi myös paikallismurteen sanakirjan. Mittava ja avomielinen elämäkerta on kuitenkin Stenbergin arvokkain teos. Se kertoo köyhistä olosoista lähtöisin olevasta nuoresta miehestä, joka toimivan tukiverkostonsa ja yrittelijäisyytensä ansiosta onnistui nousemaan pappissäätyyn. Koulutus ja pappisvirka turvasivat toimeentulon. Opinnot fysiikassa, mineralogiassa, kasvitieteessä ja ranskassa sekä tanssitaito käsitettiin osaksi sivistystä. Nykyisin vastaavaa opintopolkua on vaikea kuvitella.

Laura Hollsten


 

[1] Fredrik Elgh, Göran Stenberg & Ola Wennstedt (red.) Pehr Stenbergs leverbesbeskrivning: av honom själv författad på dess lediga stunder, 1758–1807, I-IV (Umeå: Forskningsarkivet vid Umeå universitet, 2016). Sitaatit ovat osista I ja II.

Viimeksi muokattu 4.10.2017

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi