27.3.2015

Hyvä Suomi – heja Finland!

Selfiekepin ajan Suomesta muodostuu harmaa ja ankea kuva: talous luhistuu, hyvinvointi säröilee, poliitikot eivät koskaan lunasta lupauksiaan ja huippu-urheilijat eivät kaikesta ”reenaamisestaan” huolimatta vakuuta tiukan paikan tullen.

Suomen aurinko on laskenut, ja kaskien maassa on monta vaarallisen suurta kantoa. Monikansalliset yritykset ja pöyhkeät finanssihait vuodattavat maan sydänverta, kilpailukykyä heikennetään, ja kansallisen pelastusoperaation seuraava askel lienee palkkojen jyrkkä leikkaaminen. Kun kansalliskiihko nostaa idässä rumaa päätään, Ruotsi näyttäytyy oljenkortenamme – mutta voiko hyväntahtoiseen naapurimaahan luottaa kriisitilanteessa? Kaipaamme Kekkos-hahmoa, joten pelastakaa meidät, turvalliset Vanhanen ja Väyrynen! Ja pitäkää lohduksemme edes keskiolut lähikauppojen hyllyillä, sillä alkoholi saa talvisaikaan sisäisen pimeyden tuntumaan siedettävämmältä. Yhä useampi etsii lohtua rahapeleistä: suomalaiset ovat pelien suhteen Euroopan persoin kansa, ja yli kolmelle prosentille meistä pelaaminen on ongelma.

Synkkä kuva Nokian jälkeisestä Suomesta on osittain todenmukainen. Mutta on olemassa vastakuva, kuva isänmaasta, joka sijoittuu yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa vakaasti maailman ”päiväpuolelle” (solsidan).  Aurinkohuvilamme ei ehkä ole yhtä hieno kuin ruotsalaisten, joilla on suurempi uima-allas ja paremmin leikattu nurmikenttä, mutta punamullalla maalatussa talossamme on yhtä kaikki puulämmitteinen sauna ja poreamme.




Maita asetetaan nykyään paremmuusjärjestykseen lukemattoman monin tavoin, ja Suomi on lähes aina parhaiten menestyvien joukossa. ”Fragile States Index 2014” -listauksessa Suomi muodosti kokonaan oman ryhmänsä sijoittumalla ainoana maana parhaaseen kategoriaan very sustainable states. Ruotsi oli toiseksi paras mutta joutui jakamaan kategorian sustainable monien muiden maiden kanssa. Tämänkin mittauksen voi toki kuitata kyseenalaistamalla kuten Suomessa on tapana – jos Suomi on paras, laskelmissa täytyy olla jokin vika. Tai sitten säälimme vilpittömästi muita siksi, että parhaaksi kelpuutetaan se synkkä todellisuus, jossa omasta mielestämme elämme. Jos joku luulee, että Suomessa on hyvä asua, tervetuloa käymään marraskuussa! Ja vaikka olisimmekin huipulla nyt, seuraavassa kansainvälisessä vertailututkimuksessa käy varmasti ilmi, että Suomi on menettänyt asemansa.

Vaikka numerosulkeisten ei pidä antaa hämätä, tutkimus, joka esittää Suomen poikkeuksellisen stabiilina valtiona, voisi innostaa meitä kysymään, miten se on mahdollista. Suomella on nimittäin myös tuore Euroopan ennätys valtiona, jossa on tehokkain julkishallinto (Government effectiveness) sekä yrittäjien ja yritysten näkökulmasta alhaisin korruptiotaso (kts. Reindustrialising Europe. Member States’ Report 2014). Olemme mallikansalaisia: esimerkiksi kreikkalaisiin verrattuna luottamuksemme valtioon ja oikeuslaitokseen on järkähtämätön, ja maksamme niin veromme kuin laskummekin ajoissa.

Toisen maailmanlaajuisen mittauksen mukaan vähiten korruptoitunut maa on Tanska, ja Suomi on kolmantena Uuden-Seelannin jälkeen. Suomi on kertomus luottamuksesta yhteiskunnan liimana. Älylliseen itsetypistykseen turvautunut perussuomalainen ja minä, joka korostan (kiusaksi asti) ajatusta Suomesta pohjimmiltaan ruotsalaisena, olemme kaukana toisistamme. Kuitenkin voin yhtä huoletta ostaa käytetyn auton persulta kuin hurriltakin. Perussuomalainen ja minä olemme samaan muottiin valettuja huolimatta kaikesta, mikä erottaa ja kalvaa.

Kuinka suurenmoinen Suomi on mahdollinen? Kansainvälisellä näyttämöllä Suomi on itsenäisenä valtiona uusi tulokas, jolla on omat haasteensa: karu ilmasto, rajalliset luonnonvarat ja pieni väestö. Suomi sijaitsee poliittisesti latautuneella alueella. Lännessä ja pohjoisessa naapureina ovat maailman demokraattisimmat maat (Norja ja Ruotsi, esittää The Economists Democracy index 2012, jossa Suomi sijoittuu yhdeksänneksi), mutta idässä oikukas autokratia ja etelässä tuore demokratia, joka vasta hakee naapuruuden muotoja.

Miksi Suomi on kansainvälisellä mittapuulla ”menestystarina”, jolla on hyvät edellytykset jatkua? Luulen, että vain me historioitsijat voimme vastata tähän kysymykseen, mutta emme laatimalla teleologisia selityksiä vaan kertomalla toimijuudesta, jonka keskiössä ovat harkinta, ahdistus ja valinnat. Luotamme valtioon, ja toimiva julkishallinto onkin ruotsalaisen valtiotieteilijä Bo Rothsteinin mukaan demokratiaa tärkeämpi edellytys sille, että yhteiskunnassa syntyy yleinen ihmisten välinen luottamus. Vastauksen löytäminen siihen, miksi luotamme julkiseen sektoriin mm. verovaroin rahoitetun hyvinvoinnin tuottajana edellyttää pitkää aikaperspektiiviä, jossa Axel Oxenstiernan toiminta saa yhtä suuren painoarvon kuin erään J. V. Snellmanin tai Gustaf Mannerheimin teot.

Teksti: Nils Erik Villstrand
professor i nordisk historia
Åbo Akademi

  

Hyvä Suomi – heja Finland!

Finland i selfiepinnens tid – bilden blir grå och trist: en ekonomi som imploderar, en välfärd som krackelerar, politiker som aldrig levererar och toppidrottsmän som alla ”reenit” till trots underpresterar varje gång det verkligen gäller.

Finlands sol har gått ned och stubbarna i svedjelandet Finland är förödande många och stora. Multinationella företag och egotrippade finanshajar tappar landet på hjärteblod, konkurrenskraften försvagas och en radikal sänkning av lönerna är kanske nästa inslag i en nationell räddningsoperation. I öster visar den nationella chauvinismen upp sitt fula tryne och Sverige blir vårt halmstrå – men kan man lita på det välvilliga grannlandet i en kris? Vi längtar efter en Kekkonen – så kom trygga Vanhanen och Väyrynen och rädda oss! Och låt oss ha kvar åtminstone mellanölet i närbutikens hyllor som tröst i bedrövelsen! Alkoholen gör det inre mörkret mer uthärdligt under vintern och allt fler söker tröst i penningspel. Drygt tre procent av oss har problem med spelandet och Finland är det europeiska land där befolkningen är mest spelsugen.

Den dystra bilden av ett Finland post Nokia är inte utan substans i den levda verkligheten. Men den kan ges en motbild, en bild av ett fosterland som tillsammans med de övriga nordiska länderna befinner sig stabilt på den globala ”solsidan”. Vår solsidevilla är kanske inte fullt så fin som svenskarnas, som har en större pool och ännu bättre trimmad gräsmatta, men vårt faluröda hus har i alla fall vedeldad bastu och jacuzzi.

Numera rangordnas länder på ett oöverskådligt antal sätt och Finland finns nästan alltid bland de länder som klarar sig bäst. Så har Finland hamnat i en alldeles egen kategori i ”Fragile States Index 2014”, faktiskt som den enda i den bästa kategorin, very sustainable states. Sverige kom nästbäst men får finna sig i att samsas med en del andra stater i kategorin sustainable. Man kan självfallet avfärda också denna mätning som man i regel gör i Finland, nämligen genom att ifrågasätta den – det måste vara något fel på siffrorna om Finland är bäst. Eller så tycker vi genuint synd om alla andra eftersom den dystra verklighet vi tycker oss leva i skall gälla som den bästa. Den som tror att Finland är ett gott land att leva i är välkommen på besök i november! Och låt vara att vi nu är på topp, Finland har, skall det visa sig, säkert halkat nedåt på skalan i nästa internationella jämförelse.

Vi skall inte falla i farstun för alla möjliga sifferexerciser, men jag menar att vi gott kunde ta en mätning som den nyssnämnda om Finland som en exceptionellt stabil stat som en orsak att ställa frågor om hur detta är möjligt. Finland har nämligen också ett färskt europarekord som den stat som uppvisar den mest effektiva offentliga förvaltningen (Government effectiveness) och den lägsta korruptionen ur ett företagar/entreprenörperspektiv (Se Reindustrialising Europe. Member States’ Report 2014). Vi är mönstermedborgare, vi har till skillnad från exempelvis greker en orubbad tilltro till staten och rättsväsendet och betalar såväl våra skatter som räkningar i tid.

Enligt en annan mätning som gäller globalt är Danmark det minst korrumperade landet med Finland på tredje plats efter Nya Zeeland. Finland är en berättelse om tillit som samhälleligt kitt. En intellektuellt självstympad sannfinländare står långt ifrån mig som (i tid och otid) lyfter fram Finland som grundläggande svenskt. Men jag är ändå lika trygg i att köpa en begagnad bil av en persu som av en hurri. Sannfinländaren och jag är, trots allt som skiljer och skaver, stöpta i samma form.

Hur är fantastiska Finland möjligt? Finland är en nykomling som självständig stat på den internationella arenan och existerar i en utmanande kontext: ett ogästvänligt klimat, begränsade naturresurser och en liten befolkning. Finland finns i en politiskt laddad zon, i väst och norr med världens mest demokratiska länder som grannar (Norge och Sverige enligt The Economists Democracy index 2012 där Finland har plats 9), men i öster vägg i vägg med en nyckfull autokrati och i söder en nyetablerad demokrati som söker sina former som granne.

Varför är Finland i en internationell jämförelse en ”framgångssaga” med goda förutsättningar att fortsätta som en sådan? Jag tror att bara vi historiker kan svara på den frågan, men inte som en teleologi utan som en berättelse om aktörskap med bedömningar, våndor och vägval i fokus. Vi litar på staten och enligt den svenske statsvetaren Bo Rothstein är en välfungerande offentlig förvaltning mer än demokrati roten till en generell mellanmänsklig tillit i ett samhälle. Svaret på varför vi har tilltro till det offentliga som bl.a. skattefinansierad producent av välfärd förutsätter ett långt tidsperspektiv där Axel Oxenstiernas gärning tillåts väga lika tungt som en J.V. Snellmans eller Gustaf Mannerheims.

Nils Erik Villstrand
professor i nordisk historia
Åbo Akademi

 

Viimeksi muokattu 31.3.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi