2.7.2015

Luuriipukset ja –figuurit Viron Tamulan kivikautisella asuinpaikalla ja kalmistossa

Oletko koskaan pohtinut kivikautista taidetta ja koristeluja, ja sitä miltä ne ovat näyttäneet? Huoli pois, sillä aion esittää tässä blogitekstissä katsauksen Viron kivikautisiin luuriipuksiin ja figuureihin. Viron maaperän olosuhteet ovat luun säilymiselle otollisempia kuin Suomessa, minkä vuoksi myös luulöydöt kivikautisilta asuinpaikoilta ja kalmistoista ovat yleisempiä. Luulöytöjen myötä kivikautisten asuinpaikkojen tutkimus on tuonut paljon tietoa luutyökalujen valmistuksesta, elinkeinosta, metsästys- ja kalastustaidoista sekä uskonnollisista rituaaleista – listaa voisi jatkaa loputtomiin, ja arkeologeina olemme onnekkaita saadessamme käsiimme tämänkaltaista informaatiota.

Luisia riipuksia on löydetty ympäri Viroa, mutta varsin runsaasti niitä on Tamulan neoliittiseltä asuinpaikka- ja kalmistokohteelta, joka sijaitsee Etelä-Virossa Tamula-järven rannalla. Kohteella on kaivettu paljon ja monina vuosina, virolaisen arkeologin Lembit Jaanitsin johdolla kaikkein laajimmin. Valtaosaa löydöistä säilytetään Tallinnan yliopiston kokoelmissa ja osa on esillä yliopiston historian laitoksen arkeologisessa museossa.

Tamulassa arvioidaan olevan useita tuhansia luuesineitä ja edustettuina on useita eri esineryhmiä – kaapimia, ongenkoukkuja, riipuksia, veitsiä jne. Luulöytöjä tulee vastaan sekä kalmiston että asuinpaikan puolelta, mutta suurin osa esineistä on löydetty hautausten yhteydestä.

Luokiteltaessa esineitä riipuksiin ja figuureihin, erottavana tekijänä käytetään sitä, että riipuksissa on yleensä reikä, josta esine on riippunut, kun puolestaan figuureissa ei tällaista ole (esim. kuva 1).

Mielenkiintoisimpia ovat ihmishahmoiset riipukset- ja figuurit, joilla on tunnistettavia ihmismäisiä piirteitä: useimmilla riipuksilla on pää, silmät, nenä ja leuka, kun figuureilla on vielä lisäksi kädet,  ruumis ja jalat (esim. kuva 2). Lisäksi riipuksia ja figuureja löytyy eläinhahmoina (käärmeet, karhut, linnut) ja geometrisinä muotoina (kolmiot, ovaalit, renkaat, suorakaiteet, neliöt).

Sieluun ja eläimiin liittyviä uskomuksia on huomattava määrä, joita löytyy tutkimalla virolaista folklorea. Esimerkiksi yleisimmin esiintyvien piirteiden, kuten suiden ja silmien on uskottu olevan yhteydessä sieluun. Eläinriipukset ja -figuurit puolestaan ovat mahdollisesti olleet yhteisön toteemeja tai keino saada yhteys muiden elollisten olentojen sieluun. Hyvänä esimerkkinä linnunhahmoiset artefaktit, joiden useimpien uskotaan esittävän vesilintuja, kuten joutsenia, sorsia jne. Vesilintuhahmoisten riipusten ja figuurien suuri määrä osoittaa, että Tamulan asuinpaikan ihmiset arvostivat järveä ja sen resursseja. Lisäksi uskottiin, että muuttomatkoillaan linnut myös kuljettivat sieluja henkimaailmaan.

Yleisesti ajatellaan, että riipukset ja figuurit ovat olleet osa esihistoriallisten ihmisten monimutkaista uskomusjärjestelmää. Ei voida sanoa sataprosenttisen varmasti, minkä uskomuksen edustajia Tamulassa asuneet olivat, mutta todennäköisesti kyse on ollut shamanismista, totemismista, animismista tai jonkinlaisesta näiden kolmen kombinaatiosta.

Shamanismia pidetään uskomusjärjestelmänä, jossa heimossa on yksi henkilö, shamaani, joka on toiminut yhteyshenkilönä tämän maailman ja henkimaailman välillä. Tällä henkilöllä on usein uskottu olleen erilaisia yliluonnollisia voimia ja hän on ollut uskomuksen ytimessä. Totemismissa on kyse henkiolennoista ja jokaisella heimolla on ollut oma henkiolentonsa eli toteemieläimensä tai muu entiteettinsä (joka voi olla esimerkiksi kasvinhahmoinen, muu luonnollinen olento tai henki). Heimon katsottiin periytyvän kyseisestä olennosta, ja metsästämään lähdettäessä tai ongelmia kohdatessa käännyttiin toteemin puoleen neuvojen ja opastuksen saamikseksi. Animismissa puolestaan on kyse pelkästään sieluista ja henkiolennoista. Animismissa uskotaan, että kaikilla on sielu – jopa niillä, jotka eivät hengitä, kuten kivillä, kasveilla, vedellä jne. Useimmat näistä oli jollakin tavoin johdettavissa ihmisten elämään, ja ne saattoivat joko auttaa tai vahingoittaa ihmistä, riippuen agendastaan.

Kun tutkitaan ja yritetään ymmärtää kivikauden ihmistä, on selvää, että Tamulan asuinpaikka ja kalmisto ovat erittäin hyödyllinen kohde lähdemateriaalin hankkimiseen. On todennäköistä, että tulevaisuudessa voimme saada lisää arvokasta informaatiota Viron kivikauden uskomuksista ja kulttuureista kertoviin vaikuttaviin kokoelmiimme.

 

Sanna Kosubenko

 

Kirjallisuutta:

Butrimas, A. 2000. Human Figurines in Eastern-Baltic Prehistoric Art. Prehistoric art in Baltic region. Vilnius.

Jones, L. (Ed.). 2005. Encyclopaedia of Religion. Macmillan Reference. USA.

Jonuks, T. 2009. Eesti muinasusund. Tartu Ülikooli Kirjastus. Tartu.

Jonuks,T., Oras, E. & Johanson, K. 2013. Materiality of Religion: Religion-Related artefacts. Folklore. Vol 55. Tartu.

Viimeksi muokattu 2.7.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi