6.5.2013

Ajankohtaista tutkimusta Itämeren ympäristön linnoitetuista kaupungeista

Kaupunkiarkeologian alaan kuuluvan tämänhetkisen tutkimukseni pääpaino on vanhan Liivinmaan ja Suomen keskiaikaisten kaupunginmuurien tarkastelussa. Tällaisia kivimuurein linnoitettuja kaupunkeja oli kaiken kaikkiaan yksitoista vanhan Liivinmaan alueella. Kaupungistumisen ilmiötä keskiajan Euroopassa on tutkittu melko laajasti, mutta keskiaikaisten kaupunkien muureja on kuitenkin vain harvoin tutkittu tai tarkasteltu julkaisuissa eri näkökulmista. Kaupunginmuurien arkeologinen tutkimus on luettu osaksi kaupunkien kasvun ja urbanisaation tutkimusta vain harvoin.

Koska suurin osa vanhan Liivinmaan keskiaikaisista kaupunginarkistoista tuhoutui Liivinmaan sodassa (1558-1583) sekä 1600- ja 1700-lukujen levottomuuksissa, on kirjoitettu lähdeaineisto melko vähäistä. Tilanne on sama Suomessa, sillä keskiaikaiset kirjalliset lähteet antavat vain hajanaisia viitteitä kaupunkien linnoittamisesta. Suurin osa keskiaikaisista muureista on kokonaan tuhoutunut, ja nykypäivään saakka vain muutamia muurien osia on säilynyt tai muurien maanpäälliset osat ovat hävinneet kokonaan. Tämän vuoksi on aiheellista väittää, että arkeologiset tutkimukset ovat välttämättömiä, jotta tietyt linnoitustyöt ja niiden vaiheet voidaan tunnistaa ja tulkita.

Tutkimukseni tarkoitus on avata ja esitellä kaupunginmuurien tutkimusta niin, että siitä tulisi tulevaisuudessa keskeinen osa kaupungistumisen tutkimusta Pohjois-Euroopassa. Tulevan julkaisun pitäisi herättää laajaa kiinnostusta muidenkin tieteenalojen harjoittajiin, sillä tämänkaltaisen arkeologisen tutkimuksen apuna voivat toimia mm. arkkitehtuuriset, topografiset, kuvalliset ja kartografiset lähteet.

Pyrin tutkimukseni päämääriin laajalti tunnetun historiallis-komparatiivisen metodin turvin. Erityinen painoarvo on Viipurin ja Turun arkeologisten tutkimusten tulosten vertailussa. Pohtiessani kaupunginmuurien käyttötarkoitusta keskiajalla yritän nähdä ne laajemmin kuin vain puolustustarkoituksiin rakennettuina. Keskiaikaisen Ruotsin piirissä oli vain neljä linnoitettua kaupunkia – Tukholma, Kalmari, Visby ja Viipuri – joten kaupunginmuurien rakentaminen ei ollut Pohjoismaissa yhtä yleistä kuin vanhalla Liivinmaalla. Tästä huolimatta useat kaupungit kukoistivat silti ilmankin ympäröiviä muurirakennelmia. Esimerkiksi 1280-luvulla perustetulla Turun kaupungilla ei ollut ympäröivää muuria, vaan kaupunkia puolustettiin pelkästä linnasta käsin.

Luonnontieteelliset menetelmät kuten dendrokronologia (puun vuosirengasajoitus) antavat mahdollisuuden verrata tutkimustuloksia kirjoitetun lähdeaineiston antamaan tietoon. Tähän mennessä tutkimuksen aikana kerätyt arkeologiset lähteet eli ajoitukset ja historialliset eli kirjoitetut lähteet eivät ole sopineet yhteen kaikilta osin. Esimerkiksi Tarton keskiaikaisen kaupunginmuurin rakentaminen on tapahtunut kirjallisten lähteiden mukaan 1200-luvun jälkipuoliskolla, kun taas omat tutkimustulokseni kertovat, että muuri pystytettiin todennäköisemmin 1300-luvun alkupuoliskolla. Äskettäin tekemässäni tutkimuksessa olen jäsentänyt joitakin Tarton kaupunkikuvan muutoksia 1300-luvulla ja pohtinut, kuinka nämä muutokset ovat liittyneet kaupunkialueen uudelleensuunnitteluun. Julkaisussa käsittelemiäni aiheita ovat mm. keskiaikainen jätehuolto, kivirakennusten pystyttäminen, kaupungin joenpuoleisten puolustusvarustusten olemassaolo ja tarkoitus, sekä rakennustyöläiset. Kyseisessä julkaisussa esittämäni ajoitukset tukevat väittämää, että kaupunginmuurin pystytys sekä alueen uudelleensuunnittelu alkoivat vasta 1300-luvun ensimmäisellä puoliskolla.

Kuvassa entisöity osa Tarton kaupunginmuuria Vabadusen kadulla

Tutkimukseni edetessä olen tullut siihen tulokseen, että kaupunginmuurien rakentaminen usean eri vanhan Liivinmaan kaupungin ympärille tapahtui luultavasti samalla aikavälillä. Esimerkiksi Viljandin kaupunginmuurin synty oli ajoitettu 1200-luvun loppuun tai 1300-luvun alkuun. Tätä ajoitusta tarkennettiin myöhemmin 1300-luvun ensimmäiselle puoliskolle.

Kuvassa Pärnun ”punainen torni”, kaupungin vanhin rakennus ja osa kaupunginmuuria

Ensimmäinen kirjoitettu maininta Pärnun kaupunginmuurien rakentamisesta on peräisin 1400-luvulta, kun taas radiohiiliajoitus, joka otettiin muurin alta puisesta perustuksesta, menee 1300-luvulle. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan dendrokronologinen lustoajoitus, joka otettiin esilinnan muurin vierestä (viimeinen kasvuvuosi 1347) voisi mahdollisesti ajoittaa koko Pärnun kaupunginmuurin rakentamisen 1300-luvun toiselle puoliskolle. Haapsalun kaupunginmuuri on ajoitettu 1300-1400 –luvuille. Niinikään Narvan kaupunginmuurien rakentamisen on ehdotettu alkaneen 1370-luvulla. Tutkimukseni tarkoituksena onkin selvittää, onko tämä kaupunkien linnoittaminen tapahtunut sattumalta samoihin aikoihin 1300-luvulla, vai onko kyseessä keskiaikainen, yleinen trendi linnoittaa kaupunkeja Itämeren piirissä.
Aikaa vuoden 1300 tienoilla on pidetty erityisen merkityksellisenä Suomen historian ja yhteiskuntarakenteen kannalta. Kuitenkin on huomattavaa, että Viipurin kivisten puolustusrakenteiden pystyttäminen alkoi vasta niinkin myöhään kuin 1470-luvun alussa. Viipurin laajamittaisten linnoitusten rakentamisen tarkoitus oli puolustaa tätä rajakaupunkia voimakkaampaa Moskovan ruhtinaskuntaa vastaan. Vaikka Turun ja Viipurin linnat rakennettiin samoihin aikoihin, ei Turulla ollut missään vaiheessa keskiajalla kaupunginmuuria. Yksi mahdollinen syy, että Turkuun ei rakennettu muuria oli kaupungin ja sen ympäristön topografia. Pohdin tulevassa artikkelissani syitä tälle tilanteelle ja vertaan Turun tilannetta vanhan Liivinmaan kaupunkeihin.

Tutkimukseni tuloksena voin esittää, että useissa tapauksissa ulkoisen vihollisen uhan lisäksi yksi syy kaupunginmuurien rakentamiselle on saattanut olla niiden symbolinen merkittävyys kaupunkien asukkaille sekä naapurialueiden maaherroille.

Kirjallisuutta:

Bernotas, R. 2012. New insights on the changes of townscape in 14th-century Tartu. Estonian Journal of Archaeology, 16, 2, (2012), 153–168.

Creighton, O. & Higham, R. 2005. Medieval town walls. An archaeology and social history of urban defence. Tempus Publishing, Great Britain.

Hiekkanen, M. 2010. City fortifications in Turku during the Middle Ages and the early modern era? Lübecker Kolloquium zur Stadtarchäologie im Hanseraum VII: Die Befestigungen. Lübeck, Verlag Schmidt Römhold. 715–719.

Saksa, A. 2012. Vyborg: New evidence of the fortifications of the city. Castella Maris Baltici X. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XVIII. Eds. K. Uotila, T. Mikkola, A.-M. Vilkuna. Saarijärvi. 161–172.

Teksti ja kuvat: Rivo Bernotas

Viimeksi muokattu 17.4.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi