28.6.2017

Tiedekasvatus on tärkeää yhteiskunnalle

”Tiedekasvatus on tiedeosaamisen vahvistamista. Tiedeosaaminen on koulutuksen avulla hankittua tiedollista ja taidollista perusosaamista. Se on myös kykyä ja kiinnostusta hankkia, käsitellä sekä arvioida uutta tietoa ja seurata tieteellistä kehitystä.”

Näin aloitti opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä raportissaan tiedekasvatuksen nykytilan kuvaamisen ja sen määrittelemisen vuonna 2014. (opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:17) Työryhmä visioi raportissaan tahtotilan: Suomi on maailman kärkeä tiedekasvatuksessa ja se on luonteva osa kaikkien lasten ja nuorten oppimista niin kouluissa kuin niiden ulkopuolellakin. Keskiössä ovat ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen, tieteen kehityksen ymmärtäminen ja seuraaminen sekä Suomen osaamisperustan kasvun edistämisen tukeminen.

Kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret, mutta on tärkeää huomata, että tiedekasvatus vaikuttaa koko väestön kykyyn ymmärtää ja arvioida tietoa. Asia on nyt erityisen ajankohtainen, kun yhteiskuntapoliittinen kehitys populismin suuntaa niin merten takana kuin Euroopassakin muuttaa viestintää ja jopa propagandamediat pyrkivät vaikuttamaan mielipiteisiimme ja valintoihimme.

Suomalaiset koululaiset ovat perinteisesti menestyneet hyvin muun muassa perus- ja soveltavaa osaamista mittaavissa, kansainvälisiä oppimistuloksia vertailevissa PISA-tutkimuksissa. Kansainvälisen maineen lisäksi pelissä on tarve kasvattaa lapsia ja kansalaisia, joilla on terve itsetunto ja käsitys omasta osaamisestaan sekä kykenevyydestään. Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraakin tiedekasvatuksen tilaa tavallista laajemmin seuraavan kerran Suomessa vuonna 2018.

Tiedekasvatusta tuetaan monin tavoin

Tiedekasvatusta tuetaan eri tavoin alkaen esimerkiksi koulutustasojen opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteista. Vaikkei tiedekasvatukselle ole omaa oppiainetta, sisältyy aihe opetuksen sisältöihin ja tavoitteisiin. Tuoreessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa muun muassa tiedekeskukset ja tiedeyhteisö mainitaan useasti.

Myös tuettu kerhotoiminta edistää tiedekasvatusta. Opetushallitus jakaa vuosittain kouluille valtion erityisavustusta kerhotoimintaan. Myös kansainvälistymismäärärahoista on myönnetty avustuksia tiedekasvatushankkeille.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta kanavoituu vuosittain veikkausvoittovaroja tiedekasvatustoimintaan. Esimerkiksi parina viime vuotena kohteina ovat olleet tiedekeskus Heureka, Oulun tiedekeskus Tietomaa ja Joensuun tiedeseuran SciFest-tiedekasvatustapahtuma. Tiedekeskuspedagogiikka tarjoaa mahdollisuuksia koulun ulkopuoliseen oppimiseen.

Korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja Suomen Akatemia toteuttavat osaltaan toimia, jotka edistävät tiedekasvatusta.

Tiedekilpailut innostavat kiinnostumaan tieteestä ja tutkimuksesta. Suomessa on monia tiedekilpailuja, joista valtaosa on suunnattu peruskoulu- tai lukioikäisille.

Tiedekasvatuksen laatuun vaikuttaa myös opettajien perus- ja täydennyskoulutus. Opetussuunnitelmiin sisältyvät sivistys- ja oppimistavoitteet, joihin kuuluu myös tiedekasvatuksen tukeminen. Suomessa opettajien korkea koulutustaso edesauttaa tiedekasvatuksen tavoitteita.

LUMA-keskus Suomi ja yliopistojen LUMA-keskukset edistävät tiedekasvatusta, eri oppiaineiden opettamista ja oppimista kaikilla koulutusasteilla sekä lasten ja nuorten tieteellistä harrastuneisuutta. Lisäksi tuetaan opettajia elinikäiseen oppimiseen aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja vahvistetaan tutkimuspohjaista opetuksen kehittämistyötä. Esimerkiksi tuoreessa väitöskirjassa Jenni Vartiainen (Helsingin yliopisto, 2016) raportoi kehittämistutkimuksesta, jossa alle kouluikäisille lapsille kehitetään tiedekerho-oppimisympäristö. Tutkimus tehtiin osana Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen toimintaa.

Eikä tämä ole vielä kattava lista. Muun muassa tieteelliset seurat ja tiedeakatemiat osallistuvat tiedekasvatukseen omilla toimillaan. Taloudellisesti tiukkana aikana eri paikoissa on kuitenkin pitänyt pohtia, miten resurssit saadaan riittämään, jotta nykyistä tiedekasvatustoimintaa voidaan ylläpitää tai laajentaa.

Mihin suuntaan tiedekasvatus kehittyy?

Todennäköisesti jatkossakin koulujen ja opettajien merkitys, kerhotoiminta ja tiedekeskuspedagogiikka muodostavat vahvan pohjan luotaessa perustaa tiedolliselle ja taidolliselle tieteen perusosaamiselle.

Tiedekeskusten ja tiedekerhojen tarjonnasta on jo mahdollista nauttia virtuaalisesti etäyhteyksin. LUMA-keskuksen Jenni Vartiainen mainitsee haastattelussa (Tietysti.fi, 28.7.2016), että suuren kysynnän vuoksi Pikku-Jipot -tiedekerhosta on kehitetty myös virtuaaliversio. Näin jokainen lapsi saa asuinpaikasta tai perheen aikatauluista riippumatta mahdollisuuden tiedekasvatukseen internetin välityksellä. Kansainväliset tiedekeskukset taas tarjoavat sisältöjään verkossa (engl. online science museums) yhä enemmän. Englanninkielisellä verkkohaulla löytyy lukuisia mahdollisuuksia eri tiedekeskusten materiaaleihin ja pelillisyyteen.

Pelillisyys lisääntyy: mielenkiintoinen esimerkki kotimaisesta opetuksen keksinnöstä on suositun Pokémon Go -mobiilipelin hyödyntäminen ekologian opetuksessa. Justus Mutanen kertoo blogissa (Biopopin blogi, 14.8.2016), että Pokémon Go -pelin avulla voidaan yleisellä tasolla opettaa peruskäsitteitä elinympäristöön sopeutumisesta, ravintoketjuista, ekologisista lokeroista, ekosysteemeistä, eliöyhteisöistä ja populaatioista.

Toinen mielenkiintoinen ja tuore esimerkki on kotimaisen peliyhtiön kehittämä Big Bang Legends -mobiilipeli, jossa Angry Birds -pelin tyyppisesti pelattaessa tutustutaan eri alkuaineisiin ja niiden ominaisuuksiin.

Kattavuutta ja tasa-arvoisuutta tiedekasvatukseen voidaan luoda tuomalla se tulevaisuudessa vahvemmaksi osaksi varhaiskasvatussuunnitelmien perusteita.

Kun tiedekasvatuksen tilaa Suomessa ensi vuonna katsastetaan, on se neljässä vuodessa jo muuttunut.

Paavo-Petri Ahonen
Kirjoittaja työskentelee opetusneuvoksena opetus- ja kulttuuriministeriössä.

Kuvat: Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Niina Kellinsalmi

Viimeksi muokattu 7.7.2017

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi