14.11.2017

Lasten ja nuorten tieteestä innostuminen vahvistaa Suomen hyvää tulevaisuutta

”Vieläkö tätäkin tutkitaan? Miksi sitä tutkitaan? Eikö kaikki jo tiedetä? Onhan se jo selvästi oppikirjoissa!” Näin ihmetteli nuori yliopiston järjestämällä tiedeleirillä tavatessaan alan huippututkijan. Innostavan kohtaamisen aikana nuorelle selvisi, mitä ja miten nyt tutkitaan, mihin tietoa voidaan soveltaa, millaisiin kysymyksiin ei vielä tiedetä vastauksia ja mitä on tutkijan työ. Se selvästi innosti kyseistä nuorta: minullekin voi löytyä jotain tutkittavaa tulevaisuudessa! Myös moderni tutkimusympäristö kiehtoi. 

Autenttiset oppimisympäristöt - tiede- ja teknologialuokat - eri puolilla Suomen yliopistoja ja yliopistokampuksia luovat innostavia mahdollisuuksia lapsille ja nuorille merkitykselliseen opiskeluun ja tutkijoiden kohtaamiseen.  Viime kesänä Suomen yliopistoissa järjestettiin myös peräti 50 innostavaa tiedeleiriä osana yliopistojen tiedekasvatusta. LUMA-keskus Suomen toimintaan kuului tänä vuonna noin 40 erilaista tiedekasvatusmuotoa, esimerkiksi tiedekerhoja, -kahviloita ja synttäreitä, virtuaalikerhoja ja 14 osallistavaa tiede-ja teknologialuokkaa, tiedeleirejä unohtamatta. Viimeisen neljän vuoden aikana eri puolilla Suomea toimintaan on osallistunut noin miljoona henkilöä. 

Yhtenä tiedekasvatustutkimuksemme kohteena on esimerkiksi lasten ja nuorten tutkijakuva sekä tutkijan työn yhteiskunnallista merkitys. Saatuja tutkimustuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Alustavien tulosten mukaan lasten ja nuorten sukupuoli vaikuttaa suuresti siihen, mitä he ajattelevat tutkijoista ja heidän työnsä merkityksellisyydestä (Mutanen & Aksela,2017). Käsitys tutkijoista miespuolisina on edelleen vahva. Sukupuolen vaikutuksesta tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta. Tulee myös pohtia, miten kehittää mielekästä tiedekasvatusta: liian moni suomalainen nuori ei pidä matematiikan ja luonnontieteiden opiskelua merkityksellisenä (PISA, 2016) tai ei ole kiinnostunut harvinaisista kielistä.

Suomeen tarvitaankin korkeatasoinen monitieteinen tiedekasvatuksen tutkimusohjelma, joka lisää syvempää ymmärrystä lasten ja nuorten ajattelusta, tehtyjen interventioiden vaikutuksista ja tukee merkityksellisen tiedekasvatuksen kehittämistä sekä koulutusvientiä. Tutkimusohjelman riittävästä resurssoinnista on myös huolehdittava.

Uusia ratkaisuja ja innovaatioita mielekkääseen tiedekasvatukseen kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä

Suomessa on pitkät perinteet monitieteisestä, tutkimuspohjaisesta tiedekasvatuksesta, ja se kiinnostaa myös kansainvälisesti. Joka viikko yliopistoissamme käy kansainvälisiä vieraita tutustumassa toimintaamme. Tänä vuonna vieraita on ollut muun muassa Kiinasta, Australiasta, Etelä-Koresta, Sloveniasta, Chilestä ja Singaporesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoite Suomen saamiseksi yhdeksi tiedekasvatuksen kärkimaaksi näyttäisi ainakin kiinnostuksen osalta toteutuvan. Vieraat ovat innoissaan suomalaisesta yhteisöllisestä tiedekasvatuksesta, jossa suuri joukko eri tahoja tekee yhteistyötä monitieteisesti. Kansainvälinen yhteistyö edistää suomalaista tiedekasvatusta tarjoamalla mahdollisuuksia monikulttuuriseen tutkimustoimintaan sekä vahvistamalla tiedekasvatustamme entisestään vuorovaikutuksen ja koulutusviennin kautta.

Kiinan kanssa alkava yhteistyö luo uusia kiehtovia mahdollisuuksia. Lokakuussa 2017 solmittiin merkittävä yhteistyösopimus LUMA China Center’stä Beijing Normal Universityn kanssa opetusministerin vierailun aikana (Kuva 1). Yhteistyössä pyritään kehittämään tutkimuspohjaisesti uusia, lapsia ja nuoria innostavia ratkaisuja ja pedagogisia innovaatioita tiedekasvatukseen sekä oppia toisiltamme hyvässä vuorovaikutuksessa. Kiinalaiset yhteistyötahot arvostavat suomalaista osaamista ja haluavat rakentaa keskuksensa soveltaen Suomen LUMA-tiedekasvatusmallia. He myös nimesivät keskuksensa suomalaisen LUMA-brändin mukaan.

Laaja yhteistyösopimus sisältää useita kehittämis- ja tutkimushankkeita erilaisista tiedekasvatusaktiviteeteista (esim. perhetiedekasvatus, tiedeluokkatoiminta, tiedeleiritoiminta, pienten lasten tiedekasvatus), tutkimusseminaareja sekä tutkija -ja opiskelijavaihtoa kiinalaisten toiveiden mukaisesti. Ennen sopimuksen allekirjoittamista kiinalaiset yhteistyötahot kävivät tutustumassa useasti toimintaamme. Heitä kiinnostaa esimerkiksi modernin teknologian hyödyntäminen ja taiteen yhdistäminen tiedekasvatuksessa. Jo tähän mennessä tehty kahden vuoden valmistelutyö on osoittanut, että meillä on myös paljon opittavaa heiltä, etenkin mielekkäiden digiratkaisujen kehittämisessä ja uusimman aivotutkimuksen hyödyntämisessä tiedekasvatuksen tukena.

                      

 Kuva: LUMA China Centerin yhteistyösopimuksen allekirjoitusseremoniasta. Eturivissä LUMA-keskus Suomen johtaja, professori Maija Aksela, Helsingin yliopistosta ja LUMA-keskus Kiinan johtaja, professori Yun Wang BNU:sta. 

Yhdessä olemme enemmän! 

Kiinalaiset yhteistyötahot toivovat suomalaisessa tiedekasvatustoiminnassa pitkään käytetyn kehittämistutkimuksen (engl. design-based research) soveltamista heidän toimintansa kehittämiseen (Kuva 2) ja tiedeluokan rakentamista Kiinaan Suomen mallin mukaisesti. Nykyisin 14 tiede - ja teknologialuokkaa eri Suomen yliopistoissa toimivat (i) kehittämis- ja tutkimuskeskuksina, (ii) opiskeluympäristöinä päiväkodeille ja kouluille (myös osana yliopistojen rekrytointia: osallistava toiminta innostaa ja yliopisto tulee tutuksi!), (iii) koulutuspaikkoina tuleville opettajille ja opettajille eri asteilla sekä (iv) yhteistyöpaikkoina esim. yliopistojen tutkijoiden ja yritysten asiantuntijoiden kanssa.

Kehitettyjä tuotoksia pyritään levittämään laajasti eri oppimisympäristöihin ja uusiin innovaatioihin koulutetaan niin tulevia opettajia kuin eri asteiden opettajia. Osasta innovaatioista on syntynyt startup -yrityksiä ja koulutusvientiä. Tiedekasvatustoiminnasta on tehty seitsemän väitöskirjaa, lukuisia opinnäytetöitä ja tutkimuksista on kirjoitettu kansainvälisiä julkaisuja. LUMA motto on ”Yhdessä olemme enemmän!”. Yhteistyössä myös yliopistot oppivat muilta kouluasteilta ja elinkeinoelämältä, ja osaavat entistä paremmin kohdata tulevia opiskelijoita sekä luoda innostavia opiskeluympäristöjä. Tiedekasvatuksessa kehitettyjä malleja on sovellettu korkeakouluopetuksessakin.

Kuva:  Kehittämistutkimus (engl. design-based research) on erinomainen työkalu uusien innovaatioiden kehittämiseen tiedekasvatukseen.

Opetusministeriön kansallisessa, vuosina 2014–19 rahoittamassa LUMA Suomi -kehittämisohjelmassa on kehitetty uusimpaan tutkimustietoon liittyen runsaasti uusia ja oppilaita innostavia pedagogista innovaatioita yhdessä tutkijoiden, koulujen ja päiväkotien opettajien kanssa. Kansainväliseen projektiopiskelua koskevaan StarT-kehittämis- ja tutkimushankkeeseemme (http://www.start.luma) osallistui viime vuonna 36 maata: tämä tarjoaa lisäymmärrystä monikulttuurisen opetuksen kehittämiseen.

Kansallinen LUMA-toiminta pyrkii innostamaan 3-19 -vuotiaita lapsia ja nuoria, niin tyttöjä kuin poikiakin, erityisesti matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian (LUMA) opiskeluun, ja tukemaan opettajien elinikäistä oppimista varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. LUMA-keskus Suomi perustettiin vuonna 2013, kun kaikki Suomen 12 yliopistoa yhdistivät voimansa. Verkostoon kuuluu yhteensä 13 LUMA-keskusta. Ensimmäinen LUMA-keskus aloitti toimintansa Helsingin yliopistossa vuonna 2003: nyt se on laajentunut monitieteiseksi LumA-tiedekasvatuskeskukseksi, jonka toimintaan myös humanistit aktiivisesti osallistuvat.

Suomalainen tiede ja tutkijat tutuiksi

Parhaimmillaan osallistava ja elämyksellinen tiedekasvatustoiminta luo innostavia kokemuksia, jotka kantavat pitkälle. Näin Suomi100-juhlavuonna on erityisen tärkeää nostaa esille osaamistamme osallistavasti: ”Tiedekasvatukseen tulisi kuulua olennaisena osana Suomen tiedekulttuurin tuntemus. Opetuksessa pitäisi tuoda enemmän esille suomalaisia esikuvia, osaamista sekä merkittäviä keksintöjä ja innovaatioita kansainvälisten esimerkkien rinnalle. Lapsien ja nuorten sekä opettajien olisi tärkeä saada mahdollisuuksia eri puolilla Suomea kohdata tutkijoita, tutustua nykyajan tutkimukseen sekä keskustella heitä askarruttavista kysymyksistä. Oivaltamisen ja onnistumisen iloa tiedekasvatuksesta kaikille!” (Aksela, 2012; https://journal.fi/tt/article/view/6496/5343)  

Suomi100-juhlavuoden kunniaksi Professoriliiton kanssa aloitettiin StarT-tiedekerhotoimintahanke, jossa professorit tutkimusryhmänsä kanssa toimivat lasten ja nuorten kummeina tiedekerhoissa eri puolilla Suomea. Samalla hankkeessa tutkitaan esikuvien merkitystä innoittajina lapsille ja nuorille sekä kehitetään innostavia malleja. Tavoitteena on saada tiedekerhoja Suomen jokaiseen kouluun.

Jokainen kiinnostunut voi myös suorittaa tiedekerhoajokortin maksuttoman verkkokurssimme kautta, ja aloittaa itse innostavan tiedekerhotoiminnan (ks. lisää: http://www.luma.fi/sanomat/2017/09/04/tukea-ja-ohjausta-tiede-ja-teknologiakasvatusaktiviteettien-toteuttamiseen-eri-puolilla-suomea/) On äärimmäisen palkitsevaa nähdä lasten ja nuorten innosta syttyneet silmät, kuulla hyvät kysymykset ja kommentit. Lämpimästi tervetuloa mukaan yhteisölliseen tiedekasvatustoimintaan ja tuottamaan oivaltamisen ja onnistumisen iloa tulevaisuuden tekijöille!

Teksti: Maija Aksela
Kuvat: LUMA-keskus

Kirjoittaja työskentelee professorina Helsingin yliopistossa ja toimii LumA-tiedekasvatuskeskuksen ja kansallisen LUMA-keskus Suomen johtajana


Saadaksesi lisätietoa tiedekerhoista, leireistä ym. tiedetapahtumista, voit tilata kansallisen LUMA-uutiskirjeen täältä:

http://luma.us14.list-manage1.com/subscribe?u=60e76d7e9b13e94f733f00903&id=c24be4e1a3

Viimeksi muokattu 15.11.2017

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi