EPOS: euroopalainen seisminen asemavarkosto

EPOS (European Plate Observing System) muodostuu kansallisista geofysikaalisista mittausasemista, dataverkoista, kansainvälisistä tietokeskuksista ja koordinoivasta päämajasta. Tähän hajautettuun tutkimusinfrastruktuuriin kuuluu satoja mittausasemia 22 Euroopan maassa. Havaintoasemien verkosto kerää tietoa Euroopan mannerlaatan liikkeistä ja käynnissä olevista geologis-geofysikaalisista prosesseista ja näihin liittyvistä luonnonkatastrofeista. EPOSiin kuuluu geodeettisen datan keruu eli tiedonhankinta maanpinnan muodoista ja kohteiden sijainnista sen pinnalla. Tätä informaatiota käytetään satelliittipaikannusjärjestelmien tukena, alueellisten navigointi- ja paikannuspalvelujen tuottamiseen sekä runkona koordinaattijärjestelmille, joiden varassa esimerkiksi kartanlaatijat toimivat.

 Seismiset havainnot ovat korvaamattomia monitoroitaessa uhkaavia luonnonkatastrofeja (maanjäristykset, tsunamit, tulivuoret, jäätiköiden sulaminen) tai suurten rakennusten ja maanalaisten rakennelmien turvallisuutta. Seisminen tieto maankuoren rakenteesta on myös tarpeen esimerkiksi etsittäessä kallioperän sisältämiä raaka-aineita. Suomessa FIN-EPOS-verkosto koostuu seismisistä, geodeettisista ja magneettisista asemista, sähkömagneettisista luotausverkoista sekä geofysikaalisista mallinnus- ja mittauslaboratorioista – yhteensä 25 asemaa, joista 19:a hallinoi Seismologian instituutti.

Nykyaikainen seismologia tarvitsee tuekseen tarkkoja mittauksia, minkä vuoksi Suomen seismisen asemaverkon tieteellistä suorituskykyä parannetaan merkittävästi hankkimalla 21 modernia seismometriä, joista 7 asennetaan uusille pysyville mittausasemille. Loput 14 ovat liikuteltavia laitteistoja, joita käytetään suurempaa tarkkuutta vaativissa koti- ja ulkomaisissa tieteellisissä kokeissa.

Uhkaavia luonnonkatastrofeja ja arkoja rakennuksia voidaan seurata ja mitata muun muassa seismisillä verkoilla. Seismisiä aineistoja voidaan käyttää niin ikään raaka-aineiden etsinnän tausta-aineistona.  Verkon tihentäminen tehdään Helsingin yliopiston ja Oulun yliopiston yhteistyönä. Laitteiden avulla tutkitaan esimerkiksi Pohjanlahden ja Lapin alueiden seismisyyttä, mannerlaatan sisäistä jännityskenttää ja maankuoren rakennetta. Tiheämpi verkko mahdollistaa pienempien maanjäristysten havainnoinnin ja laatan sisäisen jännityskentän tutkimisen. Verkko on osa eurooppalaista EPOS observatoriohanketta.

Viimeksi muokattu 19.3.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »