SV EN

Kysymyksiä ja vastauksia - tiedeyhteisön ulkopuolelle ulottuva tutkimuksen vaikuttavuus Suomen Akatemian hankerahoituksessa

Suomen Akatemia pyrkii tehtävänsä mukaisesti edistämään korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen rinnalla myös sen hyödyntämistä. Tutkimuksen tiedeyhteisön ulkopuolelle ulottuvan vaikuttavuuden tunnistaminen tukee tätä tavoitetta.

Tälle sivulle koottu vaikuttavuuteen liittyviä kysymyksiä ja Akatemian vastauksia niihin. Vastaukset on laadittu Akatemian niin sanottujen perusrahoitusmuotojen (akatemiahankkeet, akatemiatutkijat, tutkijatohtorit) näkökulmasta. Niiden Akatemian uusien rahoitusmuotojen (strategisen tutkimuksen rahoitus, kertaluontoinen kärkihanke¬rahoitus vuonna 2016), joissa tiedeyhteisön ulkopuolelle ulottuva vaikuttavuus on tutkimuksen erityinen tavoite, kriteerit ovat erilaiset. Hakijoilta voidaan tällöin edellyttää myös toimia ja tapoja, joilla tutkimuksen vaikuttavuutta edistetään.

Vaikuttavuus Akatemian perusrahoitusmuotohakemuksissa
(Lähde: Uutta syyskuun haussa 2016, 31.8.2016)

  • Tutkimussuunnitelman mallijäsentelyä on muutettu kohdan 3 (Tieteelliset tavoitteet ja odotettu vaikuttavuus) osalta. Uusi jäsentely selkeyttää sitä miten vaikuttavuus (hankkeen tieteellinen ja muu kuin tieteellinen/tiedeyhteisön ulkopuolelle ulottuva vaikuttavuus) toivotaan kuvattavaksi. Tutkimuksen vaikuttavuus ei ole itsenäinen arviointikriteeri paneelin arvioinnissa, eikä siitä ei anneta erikseen arvosanaa. Tiedeyhteisön ulkopuolelle ulottuva vaikuttavuus voidaan ottaa huomioon tieteenala- ja hankekohtaisesti osana hankkeen kokonaisuutta.

Halutaanko tutkimusta ohjata tiedeyhteisön ulkopuolelle ulottuvan vaikuttavuuden suuntaan?

  • Akatemian rahoituksella tehtävää tutkimustyötä ei ole tarkoitus ohjata tiedeyhteisön ulkopuolelle ulottuvan vaikuttavuuden suuntaan. Jäsentelyn muutoksella kannustetaan tutkijaa tunnistamaan tiedeyhteisön ulkopuolelle ulottuvien vaikutusten mahdollisuuksia ja näin asemoimaan tutkimustaan suhteessa tieteen kenttään ja yhteiskuntaan. Vaikuttavuutta on hyvin monenlaista ja pidemmän ajan kuluessa tutkimuksella voi olla merkittävää ennakoimatonta vaikuttavuutta myös suunnassa, joka ei ollut etukäteen tiedossa tai edes arvattavissa. Tieteellisen tutkimuksen ohjaaminen jonkin yksittäisen, tunnistettavissa olevan vaikutuksen suuntaan ei siis ole perusteltua eikä sitä tavoitella.

Mitä seikkoja minun tulisi huomioida, kun kirjoitan vaikuttavuudesta?

  • Hakemukseen kirjoitetaan hakijan oma paras näkemys tai arvio tutkimuksen vaikuttavuudesta ja sen mahdollisuuksista. Akatemia ei lähtökohtaisesti aseta erilaisia vaikuttavuuden ilmentymiä arvojärjestykseen. Arvio voi sisältää uusia ajatuksia ja avauksia, mutta sen on kuitenkin syytä olla uskottava. Tekstiä lukevat sekä arviointipaneelissa että toimikunnissa oman tutkimusalan asiantuntijat, joten liian utopistinen vaikuttavuuden kuvaus voi olla hakemukselle pikemmin haitaksi kuin eduksi.

Miten tunnistan oman tutkimukseni potentiaalisen vaikuttavuuden?

  • Potentiaalisen vaikuttavuuden tunnistamisessa auttaa tutkimuksen asemointi suhteessa laajempaan tiedeyhteisöön ja erityisesti yhteiskuntaan tiedeyhteisön ulkopuolella. Tutkimus on vaikuttanut johonkin (uusi asia, muutos olemassa olevaan,…), jos tämä ei olisi voinut tapahtua ilman tutkimuksesta kumpuavaa tietoa ja/tai osaamista. Tutkimustulos, -tieto tai osaaminen ei useinkaan yksin riitä ja erityisesti pidemmällä aikavälillä vaikuttavuuden syntymiseen ovat erilaisissa rooleissa osallisena monet muut, tutkimustiedosta ja tutkijasta riippumattomat asiat.

Millä aikajänteellä vaikuttavuus kuvataan tutkimussuunnitelmassa?

  • Vaikuttavuus kuvataan sillä aikajänteellä, jolla oman tutkimuksen vaikuttavuuden tai sen potentiaalin tunnistaminen on mahdollista. Mikäli joillekin tutkimuksen odotetuille tuloksille on jo tunnistettu potentiaalisia hyödyntäjiä, voidaan hyödyntäminen ja hyödyntäjät jo mainita, keskipitkällä aikavälillä puolestaan voidaan tunnistaa tutkimuksen aihepiiristä kiinnostuneita oman välittömän tiedeyhteisön ulkopuolisia toimijoita tai toimijaryhmiä. Pitkällä aikavälillä voidaan kuvata se laajempi (tiedeyhteisön ulkopuolinen) viitekehys, keskustelu tai yhteiskunnallinen kysymys johon tutkimus liittyy ja tämän pohjalta asioita tai ilmiöitä, joihin tutkimus voi vaikuttaa. Tarkempaa aika-arviota (vuosina) vaikuttavuuden toteutumisesta ei edellytetä.

Kuka arvioi tutkijan itsearviota tutkimuksen vaikutuksista ja vaikuttavuudesta ja miten?

  • Tieteellinen asiantuntijapaneeli voi hakemusta arvioidessaan halutessaan kommentoida myös tiedeyhteisön ulkopuolelle ulottuvan vaikuttavuuden mahdollisuuksia, mutta siitä ei anneta erillistä arvosanaa. Tutkimuksen laajempi vaikuttavuus on yksi Akatemian hyväksymistä tutkimuspoliittisista tavoitteista, joihin rahoituksesta päättävä elin (esim. tieteellinen toimikunta) voi paneelin lausuntoa hyödyntäen kiinnittää huomiota päätöstä tehdessään. Myös toimikunnat koostuvat niiden toimialaan kuuluvien tutkijoiden edustajista ja näin asiaa punnitaan kullekin tieteenalalle soveltuvalla tavalla.

 

Viimeksi muokattu 23.9.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »