Luonnontieteiden ja tekniikan alojen nuorten tutkijoiden tutkimusraportit tarkastelussa - uusia aihevalintoja ja uusia menetelmiä

28.11.2016

Suomen Akatemian tutkijatohtorin tehtävän rahoitus tukee lupaavimpien nuorien tutkijoiden pätevöitymistä vaativiin tutkija- tai asiantuntijatehtäviin. Luonnontieteiden ja tekniikan toimikunta sai kesällä 2016 noin 50 tutkijatohtorin tehtävän tutkimusraporttia rahoituskaudelta 2012-2015.

Tutkijatohtoreiden uudet aihevalinnat sekä työssä kehitetyt menetelmät ja lähestymistavat edistävät tieteen uudistumista. Pitkällä aikavälillä tutkimustulokset edistävät muun muassa talouden uudistumista ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Alla on esitetty tutkijatohtorien tutkimusta ja tutkimustyön vaikutuksia:

FT Sari Pihlasalo Turun yliopistosta kehitti tutkimuksessaan uuden menetelmän juomavesianalyysiin. Menetelmä soveltuu pullotettujen lähdevesien ja talousveden analyysiin erityisesti (raskas)metallien ja bakteerien havaitsemisen ja tunnistamisen näkökulmasta. Pullotettujen lähdevesimerkkien tunnistaminen osoittaa, että menetelmän avulla voidaan tunnistaa esimerkiksi tuoteväärennökset. Menetelmän herkkyys metalli-ionien havaitsemiseen oli yleisesti korkeampi kuin WHO:n asettamat rajat juomavedelle. Herkkyys bakteerien laskentaan kattaa hyvin tyypilliset talousveden pitoisuudet.

FT Timo Lähivaara Itä-Suomen yliopistolta kehitti laskennallisia menetelmiä, joita voidaan soveltaa maaperän kuvantamiseen liittyvissä ongelmissa. Kehitettyjä menetelmiä voidaan hyödyntää muun muassa pohjavesivarojen arvioinnissa ja vesijohtoverkostojen kuvantamisessa. Työssä tarkasteltiin kahta kuvantamismenetelmää, jotka ovat seisminen tomografia ja maaperätutka. Näille yhteinen piirre on laskentamalli, jolla simuloidaan mekaanisen tai sähkömagneettisen aallon etenemistä.

TkT Kari Luojus Ilmatieteenlaitokselta tutki kryosfäärin muutoksia hyödyntämällä muun muassa satelliittipohjaisia pitkän aikavälin lumipeiteaikasarjoja. Lisäksi työssä tarkasteltiin kaukokartoituspohjaisten lumipeitehavaintojen hyödyntämistä hydrologisessa ennustamisessa. Pohjoisen pallonpuoliskon ja arktisten alueiden lumipeitteestä tarvitaan luotettavaa tietoa ilmaston seuraamiseksi ja arktisen ilmastosysteemin ymmärtämiseksi. Tieto lumipeitteestä on arvokasta myös muun muassa sään ennustamisessa. Tutkimustyö tarkensi tietämystä pitkän aikavälin muutoksista kryosfäärissä, paransi lumen kaukokartoitusmenetelmiä sekä edesauttoi lumipeitetiedon hyödyntämistä hydrologisessa mallintamisessa ja sään ennustamisessa.

Lisätietoja

  • luonnontieteen ja tekniikan tutkimuksen yksikön viestintävastaava Jukka Tanskanen, 029 533 5071
  • luonnontieteen ja tekniikan tutkimuksen yksikön tutkimusraporteista vastaava tiedeasiantuntija Sami Heinäsmäki, 029 533 5045
  • luonnontieteen ja tekniikan tutkimuksen yksikön johtaja Susan Linko, 029 533 5066
  • Tutkimusraportteja rahoituskaudelta 2012-2015
Viimeksi muokattu 28.11.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »