Yleiset tutkimusmäärärahat 2010

Myönteinen rahoituspäätös 32 hankkeelle

Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta teki kokouksessaan 14.9.2010 päätökset tammikuun 2010 haun hakemuksista. Toimikunta päätti rahoittaa 190 yleisestä tutkimusmäärärahahakemuksesta 32 hanketta. Rahoitusta näille hankkeille osoitettiin yhteensä 19,7 M€ (92 % hankkeiden yhteensä hakemasta summasta).  Myönteisen rahoituspäätöksen sai 17 % arvioiduista hankkeista. Rahoitettujen hankkeiden keskimääräinen koko on 620 000 euroa ja Akatemian rahoitusosuus kokonaiskustannuksista on 70–80 %. Rahoitetut hankkeet on arvioitu tieteellisesti paremmiksi kuin 4 (very good proposal). Aiemmin kokouksessaan 13.4.2010 toimikunta oli päättänyt jättää kolme hakemusta arvioimatta ja rahoittamatta. Syynä kielteisiin rahoituspäätöksiin oli se, että hakijoilla oli akatemiatutkijan tehtävään liittyvää määrärahaa uuden hankehakemuksen ajalle.

Kaikille hakijoille sekä tutkimuksen suorituspaikoille ilmoitetaan päätöksistä (myöntö, varalle, ei-myöntö) rahoitustietokannasta lähetettävillä kirjeillä. Siltä varalta, että yleisen tutkimusmäärärahamyönnön saanut tutkija ei ota vastaan saamaansa rahoitusta, toimikunta on laatinut parhaiten menestyneistä hankkeista varahankelistan. Hankekohtaiset paneelilausunnot ovat hakijoiden luettavissa Akatemian sähköisessä asioinnissa ja niitä kannattaa hyödyntää uusia hakemuksia valmistellessa. Osalla hakijoista paneelilausunto koostuu 2-3 erillisistä lausunnoista ja loppuarvosanoista johtuen poikkeuksellisesta arviointiprosessista kahdessa paneelissa (ks. kohta Kansainvälinen vertaisarviointi rahoituspäätösten perustana).

Kilpailu rahoituksesta on kiristynyt

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen Akatemian tulossopimuksen mukaisesti Akatemia on vuodesta 2009 soveltanut rahoituspäätöksissään kokonaiskustannusmallia. Akatemian rahoitusosuus rahoitettujen hankkeiden kokonaiskustannuksista voi olla korkeintaan 80 %; hankkeet ovat yhteisrahoitteisia suorituspaikan tai muun rahoittajan osallistuessa hankkeen kuluihin vähintään 20 % osuudella. Kokonaiskustannusmallin soveltaminen on nostanut haetun rahoituksen määrää ja lisännyt siten kilpailua rahoituksesta. Vuonna 2010 tehty akatemiavirkojen muuttaminen tehtäviksi kulutti lisäksi huomattavasti toimikuntakohtaista valtuutta. Edellä mainituista syistä johtuen, rahoitettujen hankkeiden lukumäärä on laskenut vuodesta 2009 lähtien.
Vuonna 2010 noin 17 %:n myöntöosuus saavutettiin laskemalla Suomen Akatemian rahoitusosuutta 80 %:sta niiden hankkeiden kohdalla, joiden Akatemian rahoitusosuus ylitti 500 000 €.

Kansainvälinen vertaisarviointi rahoituspäätösten perustana

Monivuotiset tutkimusmäärärahahakemukset arvioidaan Akatemiassa kansainvälistä vertaisarviointia käyttäen. Hakemuksille pyydetään tieteellisen asiantuntijapaneelin kirjallinen lausunto tai vähintään kaksi kirjallista arviointia henkilöiltä, jotka ovat arvostettuja ja laaja-alaisia tutkijoita alallansa. Asiantuntijoiden työskentelyn periaatteisiin voi tutustua Akatemian verkkosivuilla.

 Tammihaun 2010 hakemukset arvioitiin keväällä 2010 seitsemässä alan kansainvälisistä asiantuntijoista koostuneissa paneeleissa. Kahden paneelin kokoukset Akatemiassa jouduttiin perumaan tulivuoren purkauksen aiheuttamien lentorajoitusten vuoksi, ja näiden paneelien hakemusten arviointi järjestettiin noudattaen Akatemian erillistä ohjetta. Muut paneelikokoukset järjestettiin normaaliin tapaan. Yksi paneelikokous järjestettiin yhdessä Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan kanssa. Asiantuntijoita oli yhteensä 65 ja he olivat peräisin 15 maasta – eniten asiantuntijoita oli Isosta-Britanniasta, Saksasta ja Ruotsista. Toimikunta päätti asiantuntijoista kokouksessaan 7.6.2010.

Rahoituspäätökset perustuvat tutkimussuunnitelman ja hakijan tieteellisten ansioiden arviointiin. Paneelien mielestä korkeatasoisetkaan tutkijat eivät aina kiinnitä tarpeeksi huomiota tutkimussuunnitelman laatimiseen. Paneeli suositteli, että tutkijoiden tulee muotoilla kysymyksenasettelu ja kuvailla metodologia paremmin, jotta asiantuntijat saavat selville tutkimussuunnitelmista mihin kysymyksiin kullakin menetelmällä pyritään saamaan vastauksia. Konsortioiden kohdalla paneeleilla oli vaikeuksia tunnistaa konsortioyhteistyön lisäarvo. Tutkijoiden tuleekin kuvata konsortioiden tutkimussuunnitelmissa miten suunnitellulla yhteistyöllä päästää tavanomaista hankeyhteistyötä syvempään tulokseen.

Lisätietoja

Lisätietoja antavat BY-yksikön tiedeasiantuntijat:

  • Jaana Lehtimäki, p. 09-7748 8373
  • Harri Hautala, p. 09-7748 8408
  • Hannele Lahtinen, p. 09-7748 8409
  • Kyösti Lempa, p. 09-7748 8248
Viimeksi muokattu 28.4.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »