Tutkijatohtorin projekti 2009

Tammikuun 2009 haussa Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikuntaan jätettiin yhteensä 141 tutkijatohtorin projektihakemusta, joista rahoituspäätökset tehtiin 17.11.2009. Hakijoille sekä tutkimuksen suorituspaikoille on ilmoitettu päätöksistä kirjeitse.

Toimikunta rahoitti yhteensä 27 tutkijatohtorin projektia. Lisäksi yhdelle rahoi-tuksen saaneelle tutkijatohtorille toimikunta myönsi lisärahoitusta oman tut-kimusryhmän perustamiseen. Rahoitusta osoitettiin yhteensä noin 7,75 mil-joonaa euroa. Myönteisen rahoituspäätöksen sai 19 % hakijoista.

Toimikunta päätti kokouksessaan 14.5.2009 jättää kolme hakemusta arvioi-matta ja rahoittamatta, sillä ne eivät täyttäneet hakuilmoituksessa asetettuja vaatimuksia. Yleisimpänä syynä päätökselle jättää tutkijatohtorin projektiha-kemus arvioimatta on hakijan tutkijanuran vaiheen sopimattomuus rahoitus-instrumentin vaatimuksiin (tohtorin tutkintotodistusta ei ole saatu vaadittuun päivämäärään mennessä tai tutkinnon suorittamisesta on kulunut yli neljä vuotta).

Kokonaiskustannusmallin mukaisia rahoituspäätöksiä

Vuodesta 2009 Akatemia soveltaa rahoituspäätöksissään kokonaiskustannus-mallia. Kokonaiskustannusmallin johdosta Biotieteiden ja ympäristöntutkimuk-sen toimikunnalta tutkijatohtorin projekteihin haettu rahasumma kasvoi huo-mattavasti, vaikka hakemusmäärä pysyi lähes ennallaan: 2009 haettiin noin 45 M€ 141 hakemuksella, kun vuonna 2008 haettiin noin 29 M€ 138 hakemuksel-la. Yksittäisten hankkeiden koko kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, kun Akatemia siirtyi myöntämään palkkauskuluihin sisältyviä henkilösivukuja (vaih-telee 50–60 % välillä) sekä yleiskustannusosuutta (vaihtelee 80–112 % välillä) suorituspaikoille täysimääräisenä. Vuonna 2009 tutkijatohtorin projektien ra-hoitusmyöntö on keskimäärin 287 000 euroa, mikä on noin 30 % enemmän kuin vuonna 2008.

Akatemian rahoitusosuus rahoitettujen projektien kokonaiskustannuksista voi olla korkeintaan 80 %; projektit ovat yhteisrahoitteisia suorituspaikan tai muun rahoittajan osallistuessa projektin kuluihin vähintään 20 % osuudella. Tutkija-tohtorin projektien myöntöjen kohdalla Akatemian rahoitusosuus vaihtelee 68–80 % välillä sisältäen tutkijatohtorin palkkauskuluja, tutkimuskulut tulee kattaa muun rahoittajan osuudella. 

Kansainvälinen vertaisarviointi rahoituspäätösten perustana

138 tutkijatohtorin projektihakemusta arvioitiin yhdessä yleisten tutkimus-määrärahahakemusten kanssa vertaisarvioinnilla seitsemässä kansainvälisessä paneelissa, joista yksi järjestettiin yhdessä Kulttuurin ja yhteiskunnan tutki-muksen toimikunnan kanssa. Asiantuntijoita oli yhteensä 69, joista professo-reita 70 %. Paneeliasiantuntijat olivat peräisin 18 maasta – eniten asiantunti-joita tuli Isosta-Britanniasta (n. 33 %), Ruotsista (n. 16 %) ja Saksasta (n. 15 %). Toimikunta päätti asiantuntijoista kokouksessaan 9.6.2009.

Kaikki arviointipaneelit olivat yksimielisiä siitä, että hakemukset olivat yleisesti hyvää kansainvälistä tasoa. Panelistien esiin nostama monissa hakemuksissa toistuva ongelma oli kuitenkin se, ettei menetelmien kuvaus tukenut hypo-teesien asettelua tai tutkimuksen tavoitteiden saavuttamista. Myös vaihtoeh-toisen suunnitelman puute saattoi laskea paneeliarviota, mikäli tutkimus ha-vaittiin niin sanotuksi riskihankkeeksi, eli sen epäonnistumisen riski on joltain osin suuri. Kirjalliset paneelilausunnot ovat hakijoiden luettavissa Akatemian sähköisessä asioinnissa.

Nuorten tutkijoiden vähäinen liikkuvuus oli tänäkin vuonna panelistien havait-sema heikkous tutkijatohtorin projektin hakemuksissa. Panelistit kehottavat nuoria tutkijoita lähtemään ulkomaille itsenäistymään tohtorin tutkintonsa jäl-keen tai ainakin vaihtamaan tutkimusryhmää aloittaessaan itsenäistä tutki-januraansa, mikä on yksi tutkijatohtorin projektirahoituksen tavoitteista.

Nuorten tutkijoiden liikkuvuus tärkein tiedepoliittinen rahoituskriteeri

Toimikunnan rahoituspäätökset perustuvat ensisijaisesti tutkimussuunnitelman ja hakijan tieteellisten ansioiden arviointiin. Rahoituspäätöksiä tehtäessä toimikunta kiinnitti huomiota myös muihin Akatemian hyväksymiin tutkimus-poliittisiin tavoitteisiin. Tärkeimmäksi nousi liikkuvuus, niin kasainvälinen kuin kansallinenkin, joka tukee hakijan tieteellistä itsenäistymistä. Myönteisen ra-hoituspäätöksen saaneista tutkijatohtoreista noin 70 % aikookin toteuttaa osan tutkimussuunnitelmastaan jossain ulkomaisessa organisaatiossa.

Lisätietoja

  • Tiedeasiantuntija Kata-Riina Valosaari (09-7748 8216)
  • Tiedeasiantuntija Hannele Lahtinen (09-7748 8409)
Viimeksi muokattu 28.4.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »