Tutkijatohtorin projekti - päätökset 2010

Myönteinen rahoituspäätös 27 tutkijatohtorin projektille

Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta teki kokouksessaan 14.9.2010 päätökset tammikuun 2010 haun hakemuksista. Toimikunta päätti rahoittaa 148:sta tutkijatohtorin projektihakemuksesta 27. Hakijoille sekä tutkimuksen suorituspaikoille ilmoitetaan päätöksistä (myöntö, varalle, ei myöntöä) kirjeitse.

Rahoitusta tutkijatohtorin projekteille osoitettiin yhteensä 8,1 M€. Myönteisen rahoituspäätöksen sai 18 % hakijoista. Siltä varalta, että tutkijatohtorin projektin rahoituksen saanut tutkija ei ota vastaan saamaansa rahoitusta, toimikunta laati parhaiten menestyneistä hakijoista varahenkilölistan. Tutkijatohtorin projektiin haettiin vuonna 2010 yhteensä noin 44 M€ 148 hakemuksella, joka on lähes yhtä paljon kuin vuonna 2009, jolloin haettiin noin 45 M€ 141 hakemuksella. Vuonna 2010 tutkijatohtorin projektien rahoitusmyöntö on keskimäärin 300 000 € hanketta kohden. Kuten useana aiempanakin vuonna, eniten hakemuksia saatiin tutkimusaloilta ”Biokemia, molekyylibiologia, mikrobiologia, perinnöllisyystiede ja biotekniikka” ja ”Ekologia, evoluutiotutkimus ja systematiikka”, joille myös myönnettiin eniten rahoitusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen Akatemian tulossopimuksen mukaisesti Akatemia on vuodesta 2009 soveltanut rahoituspäätöksissään kokonaiskustannusmallia. Akatemian rahoitusosuus rahoitettujen projektien kokonaiskustannuksista voi olla korkeintaan 80 %; projektit ovat yhteisrahoitteisia suorituspaikan tai muun rahoittajan osallistuessa projektin kuluihin vähintään 20 % osuudella. Rahoitetuissa 27 tutkijatohtorin projektissa Akatemian rahoitusosuus vaihtelee 70–80 % välillä. Kokonaiskustannusmallin soveltaminen on nostanut haetun rahoituksen määrää ja lisännyt siten kilpailua rahoituksesta.

Kansainvälinen vertaisarviointi ja tiedepoliittiset kriteerit päätösten perustana

Monivuotiset tutkimusmäärärahahakemukset arvioidaan Akatemiassa yleensä kansainvälistä vertaisarviointia käyttäen. Hakemuksille pyydetään tieteellisen asiantuntijapaneelin kirjallinen lausunto tai vähintään kaksi ulkopuolista kirjallista arviointia henkilöiltä, jotka ovat arvostettuja ja laaja-alaisia tutkijoita alallaan. Asiantuntijoiden työskentelyn periaatteisiin voi tutustua Akatemian verkkosivuilla.

Tammihaun 2010 hakemukset arvioitiin keväällä seitsemässä kansainvälisessä paneelissa, joista yksi järjestettiin yhdessä Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan kanssa. Islannissa tapahtuneen tulivuoren purkauksen aiheuttamista lentorajoituksista johtuen kahden paneelin kokoukset Akatemiassa jouduttiin kuitenkin perumaan ja hakemusten arviointi järjestettiin Akatemian erillistä ohjetta noudattaen. Muut paneelikokoukset järjestettiin normaaliin tapaan. Asiantuntijoita oli yhteensä 65 ja he olivat lähtöisin 15 maasta – eniten asiantuntijoita oli Isosta-Britanniasta, Saksasta ja Ruotsista. Toimikunta päätti asiantuntijoista kokouksessaan 7.6.2010.

Kaikki arviointipaneelit olivat yksimielisiä siitä, että hakemukset olivat yleisesti hyvää, jopa erinomaista, kansainvälistä tasoa. Panelistit totesivat myös, että hakijat, jotka olivat ottaneet aiempien vuosien arvioinnit huomioon hakemuksissaan, olivat usein selkeästi pystyneet parantamaan hakemustaan. Kirjalliset paneelilausunnot ovat hakijoiden luettavissa Akatemian sähköisessä asioinnissa. Osalla hakijoista paneelilausunto koostuu 2-3 erillisestä lausunnosta ja loppuarvosanasta johtuen poikkeuksellisesta arviointiprosessista kahdessa paneelissa.

Nuorten tutkijoiden vähäinen liikkuvuus oli tänäkin vuonna panelistien havaitsema heikkous tutkijatohtorin projektin hakemuksissa. Panelistit kehottavat nuoria tutkijoita lähtemään ulkomaille itsenäistymään tohtorin tutkintonsa jälkeen, tai ainakin vaihtamaan tutkimusryhmää aloittaessaan itsenäistä tutkijanuraansa. Tutkijan itsenäistyminen on yksi tutkijatohtorin projektirahoituksen tavoitteista.

Toimikunnan rahoituspäätökset perustuvat ensisijaisesti tutkimussuunnitelman ja hakijan tieteellisten ansioiden arviointiin. Kuten panelistitkin, myös toimikunnan jäsenet kiinnittivät huomiota nuorten tutkijoiden vähäiseen liikkuvuuteen. Liikkuvuuden, sekä kansainvälisen että kansallisen, osoittaminen hakemuksessa nousi jälleen tärkeimmäksi tiedepoliittiseksi perusteeksi rahoituspäätöksiä tehtäessä. Myönteisen rahoituspäätöksen saaneista tutkijatohtoreista puolet aikookin toteuttaa osan tutkimussuunnitelmastaan jossain ulkomaisessa organisaatiossa.

Lisätietoja

  • Tiedeasiantuntija Kata-Riina Valosaari (09-7748 8216)
  • Tiedeasiantuntija Annika Raitala (09-7748 8323)
Viimeksi muokattu 28.4.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »