SV EN

Hyvinvointitutkimuksen huippuyksikköohjelma 2007-2012

Pohjoismaisen Hyvinvointitutkimuksen huippuyksikköohjelman (Nordic Centre of Excellence (NCoE) Programme on Welfare Research) tarkoituksena on viiden vuoden ajan tutkia pohjoismaisen hyvinvointimallin historiallista kehitystä ja sen kykyä sopeutua muuttuviin ulkoisiin olosuhteisiin. NordForskin ja usean pohjoismaisen kansallisen tiederahoittajan yhteisesti rahoittaman ohjelman kokonaisrahoitus on 75 miljoonaa Norjan kruunua.

Kilpailukyvyn ja kasvun yhdistäminen korkeatasoisiin sosiaalipalveluihin, ns. pohjoismainen malli, on herättänyt kansainvälistä mielenkiintoa. Pohjoismaiden kansalaisilla on eurooppalaisittain esimerkiksi pienin köyhyysriski ja korkein odotettavissa oleva elinikä. Pohjoismaiseen malliin kohdistuu kuitenkin paineita. Globalisaation, Euroopan integraation, maahanmuuton, yhteiskunnan ikääntymisen ja lisääntyvän yksilöllistymisen myötä monet ovat ennustaneet loppua pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle. Tämä on luonut lisääntyvää tarvetta tutkimuksen avulla selvittää, pystyykö pohjoismainen hyvinvointimalli uudistumaan globaalin kilpailun asettamien haasteiden edessä.

Pohjoismainen huippuyksikkö (NCoE) on hyvin organisoitu ja hyvin johdettu, vähintään kolmessa eri Pohjoismaassa toimivan tutkimusryhmän verkosto, joka muodostaa yhteiset tavoitteet omaavan virtuaalisen keskuksen. Kahden pohjoismaisen hyvinvointitutkimuksen huippuyksikön tavoitteena on nostaa pohjoismaisen hyvinvointitutkimuksen tasoa ja lisätä sen tehokkuutta, kilpailukykyä ja näkyvyyttä tiiviillä pohjoismaisella yhteistyöllä. Pohjoismaissa on useita alan huipputason tutkimusryhmiä, mutta koska nämä tutkimuksen "hotspotit" sijaitsevat hajallaan eri maissa, niiden kansainvälinen näkyvyys on usein vähäistä.  Pohjoismaisen huippuyksikköohjelman tavoitteena on tukea kriittisen massan syntymistä ja luoda arvokasta synergiaa.

Ohjelmassa on kaksi huippuyksikköä:

Pohjoismainen hyvinvointivaltio – historialliset perusteet ja tulevaisuuden haasteet

Pohjoismainen hyvinvointivaltio on käsite, joka jo vuosikymmeniä on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta. Sillä ymmärretään sosiaaliturva- ja -palvelujärjestelmiä, yhteiskunnallisia malleja ja normeihin perustuvia arvojärjestelmiä viidessä Pohjoismaassa: Islannissa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa.

Viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana on ymmärretty laajasti, että pohjoismaisen hyvinvointivaltion haasteena on vastata suuriin ulkoisiin muutoksiin. Hyvinvointivaltion roolista näissä muutoksissa on kuitenkin kiistelty. Hyvinvointivaltion ymmärretään toisaalta muodostuvan vanhoista kansallisista instituutioista, jotka ovat häviämässä globaalin kilpailun pyörteissä.  Toisaalta se nähdään kestävänä mallina, joka sosiaalisen pääoman ja luottamuksen avulla tarjoaa konsensukseen perustuvan vastauksen uusille haasteille. 

Se nähdään joukkona eettisiä periaatteita ja sosiaalisia innovaatioina, joita tulee soveltaa ei vain kansallisella tasolla vaan myös Euroopan integraatiossa ja maailmanlaajuisesti.

Huippuyksikön tavoitteena on määritellä tätä keskustelua. Ensinnäkin, tutkimalla miten eri historialliset kerrostumat, kehittyneinä eri aikakausina ja eri mentaliteettien, perinteiden, arvojen ja episteemisten käytäntöjen välittäminä, ovat läsnä Pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden virallisissa ja epävirallisissa säännöissä ja normeissa. Toiseksi, käymällä tieteidenvälistä keskustelua siitä, kuinka nämä historialliset kokemukset ja instituutiot vaikuttavat siihen, miten nykyiset muutokset ymmärretään ja kuinka niitä käsitellään poliittisina, taloudellisina ja kulttuurisina haasteina.

Yksikköä johtaa professori Pauli Kettunen Helsingin yliopistosta. Ohjelman omat sivut ovat osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/nord-wel/

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion uudelleenarviointi

Pohjoismaisten huippututkijoiden ryhmä tarkastelee kriittisesti, pystyykö pohjoismainen hyvinvointimalli uudistumaan muuttuvissa ulkoisissa (Euroopan integraatio, lisääntynyt liikkuvuus yli kansallisten rajojen, globalisaatio jne.) ja sisäisissä (ikääntyvä väestö, vanhemmuuden ja parisuhteen muuttuvat rakenteet, yksilöllistyminen jne.) olosuhteissa.

Tutkijat pohtivat, vastaako pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden toimintatapa pohjoismaisen hyvinvointivaltion ideaa vai ovatko nämä valtiot käytännössä etääntymässä tästä ideasta. Kymmenen temaattista ryhmää lähestyvät tätä kattavaa kysymystä analysoimalla kehityssuuntia ja -kaaria sellaisilla aloilla kuin ikääntyminen ja hoivan yhteiskunnallinen organisointi, muutokset perheen, sukupuolten ja sukupolvien välisissä suhteissa, vanhuusiän taloudellinen turva, muuttoliike hyvinvointivaltioiden  uudelleenjaon haasteena, sosiaalinen syrjäytyminen ja osallistuminen, esimerkkinä vammaisten tilanne, uudet ja vanhat toimintatavat työttömien ihmisten aktivoimiseksi, kilpailukyky ja sosiaalinen tasa-arvo, pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden muutostekijät ja muutosten vaikutus kansalaisten taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin Pohjoismaissa.

Yksikön tarkoituksena on kerätä, koordinoida ja analysoida Pohjoismaissa saatavissa olevaa tietoa sekä kannustaa ja tukea pohjoismaisia tutkijoita näiden tietojen analysoimisessa, (esim. selvitys- ja rekisteripohjaiset pitkäaikaistiedot, seminaarit ja laajat tutkijakonferenssit, tohtori- ja vierailijatutkijoiden apurahat, työpajat, laaja kansainvälinen julkaisutoiminta ja tiedon levittäminen sekä yhteishakemusten valmistelu mm. EU:n puiteohjelmien hakuihin).

Yksikköä johtaa Bjørn Hvinden, Norjan hyvinvoinnin ja ikääntymisen tutkimuslaitoksen NOVAn tutkimusjohtaja (Norwegian Institute for Research on Welfare and Aging).

Lisätietoja

johtava tiedeasiantuntija
Leila Häkkinen
p. 029 533 5033
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Viimeksi muokattu 4.2.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »