SV EN

Globaalimuutostutkimuksen huippuyksiköt

Pohjoismaiset luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnat, Pohjoismaiden ministerineuvosto, Formas ja NordForsk rahoittivat vuosina 2003-2007 toteutettavaa ensimmäistä pohjoismaista huippuyksikköohjelmaa. Ohjelma oli suunnattu globaalimuutoksen luonnontieteelliseen perustutkimukseen seuraavilla alueilla: ilmakehä ja ekosysteemien prosessit ilmastonmuutoksessa.

Ohjelmaan kuuluva pohjoismainen huippuyksikkö on ollut joko

  • vähintään kolmen pohjoismaan jo olemassa olevien tutkimusryhmien tai -yksiköiden kiinteä ja hyvin johdettu verkosto, joka muodostaa virtuaalisen keskuksen tai
  • tieteellisesti korkeatasoinen tutkimusyksikkö, joka tarjoaa laitteistot ja infrastruktuurin myös muille pohjoismaalaisille tutkijoille.

Pohjoismaiseen globaalimuutostutkimuksen huippuyksikköohjelmaan kuuluivat seuraavat neljä huippuyksikköä:

Research Centre on Biosphere - Aerosol - Cloud - Climate Interactions (BACCI)
Huippuyksikkö tutki ilmastonmuutoksen vaikutusta maapallon eläviä eliöitä sisältävän pintavyöhykkeen eli biosfäärin kannalta. Yksikössä oli mukana useita ryhmiä suomalaisista, norjalaisista, ruotsalaisista, ja tanskalaisista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Huippuyksikön vastuullinen johtajana on toiminut akatemiaprofessori Markku Kulmala Helsingin yliopistosta.

The Dynamics of Ecological Systems under the Influence of Climatic Variation (EcoClim)
Huippuyksikkö tutki ekosysteemejä ilmastonmuutoksessa. Yksikön odotettiin lisäävän käsitystä ilmastonmuutoksen aiheuttamista vaikutuksista ekosysteemeihin. Yksikön muodostivat Oslon, Helsingin ja Lundin yliopistoissa toimivat tutkimusryhmät. Huippuyksikön vastuullinen johtaja on professori Nils Chr. Stenseth Oslon yliopistosta.

Nordic Centre for Studies of Ecosystem Carbon Exchange and its Interactions with the Climate System (NECC)

Huippuyksikkö tutki ilmakehän ja ekosysteemien välistä hiilidioksidi- ja metaanivaihtoa pohjoisissa ekosysteemeissä. Pohjoisiin ekosysteemeihin on varastoituneena suuria määriä orgaanista hiiltä, minkä takia niillä on keskeinen asema ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Yksikön muodostivat tutkimusryhmät Ruotsista, Islannista, Suomesta ja Tanskasta. Huippuyksikön vastuullisena johtajana on toiminut professori Anders Lindroth Lundin yliopistosta.

The Nordic Centre for Luminescence Research: Supporting Climate Change Research by the Provision of Precise and Accurate Chronological Control

Huippuyksikkö hyödynsi luminenssimenetelmää iänmäärityksessä. Yksikön tavoitteena on ollut kehittää luminenssiin perustuvia iänmääritysmenetelmiä siten, että maakerrostumien ikä pystyttäisiin jatkossa määrittelemään mahdollisimman tarkasti. Yksikön muodostivat Aarhusin yliopiston ja Risø National Laboratoryn tutkimuslaboratoriot. Huippuyksikön vastuullinen johtaja on ollut apulaisprofessori Andrew Murray Aarhusin yliopistosta.

Pohjoismaiseen globaalimuutostutkimusohjelmaan kuului myös pohjoismainen tutkijakoulu:

Nordic graduate school Biosphere - Carbon - Aerosol - Cloud - Climate Interactions

Pohjoismaisen tutkijakoulun muodostivat ohjelman kaksi huippuyksikköä: BACCI ja NECC. Tutkijakoulu edisti tutkijankoulutuksen pohjoismaista yhteistyötä. Tutkijakoulussa ohjattiin jatko-opiskelijoita, järjestetään monitieteisiä kursseja ja seminaareja sekä luennoitsijoiden vierailuja. Tutkijakoulu rahoitti myös jatko-opiskelijoiden ja tutkijatohtoreiden vierailuja muihin laboratorioihin. Tutkijakoulun vastuullinen johtaja on ollut akatemiaprofessori Markku Kulmala Helsingin yliopistosta.

Globaalimuutostutkimuksen huippuyksikköohjelma arvioitiin Oslossa

Pohjoismaiseen globaalimuutostutkimuksen huippuyksikköohjelmaan (2003–2007) osallistuneet tahot kokoontuivat ohjelman loppuarviointiseminaariin Oslossa 22.1.2009.

Seminaariin osallistuneet olivat yksimielisiä siitä, että huippuyksikköohjelma on toiminut menestyksekkäästi. Ohjelmaan kuuluneet neljä huippuyksikköä ovat tuottaneet viiden vuoden aikana laadukkaita tuloksia globaalimuutostutkimuksen saralla ja luoneet myös toimivan pohjoismaisen yhteistyömallin ohjelmakauden kuluessa.

Huippuyksikköohjelman päättyminen ei kuitenkaan merkitse hyvän yhteistyön loppumista. Ohjelmaan osallistuneiden tutkimusyksiköiden ja erinomaisten tutkijoiden toivotaan jatkavan menestyksekästä pohjoismaista tutkimusyhteistyötään viisivuotisen ohjelmakauden päättymisen jälkeenkin.     

Viimeksi muokattu 4.2.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »