SV EN

Nurmi Hannu: Julkisen valinnan huippuyksikkö

Huippuyksikössä tutkittiin ilmiöitä ja instituutioita, jotka liittyvät politiikan ja talouden teoreettiseen ja käytännölliseen vuorovaikutukseen. Yksikkö oli siten aidosti monitieteinen: siihen kuului taloustiedettä, politiikantutkimusta ja yhteiskuntafilosofiaa.

Klassisessa julkisessa valinnassa sovellettiin mikrotaloustieteellistä käsitteistöä politiikan tutkimukseen. Yksikössä tutkittiin myös tämän klassisen näkemyksen rajoja eli: miten pitkälle politiikkaa voidaan ymmärtää rationaalisen valinnan valossa.

Huippuyksikön tutkijat edustivat alansa suomalaista huippua tieteellisten julkaisujen määrällä mitattuna. Yksikön tutkijat olivat myös laatineet useita merkittävien ulkomaisten kustantamoiden julkaisemia kirjoja julkisen valinnan eri aloilta. Yksikön tutkijat tekevät paljon kansainvälistä yhteistyötä. Turussa  jonne julkisen valinnan tutkimus Suomessa keskittyy  on järjestetty useita alan kansainvälisiä tapahtumia.

Tutkimustyön tavoitteet

Tavoitteena oli luoda kokonaiskuva demokraattisen hallinnan ja instituutiosuunnittelun periaatteista. Erityisesti tutkittiin monijäsenisten päätöksentekoelinten (esim. parlamentit, komiteat) demokraattisia valintatapoja, toimintaa ja kehitystä. Tutkimuskysymyksiä olivat esimerkiksi: Miten voidaan monipuolistaa äänestäjien mahdollisuuksia ilmaista ehdokkaita tai politiikkavaihtoehtoja koskevia näkemyksiään? Mikä rooli on annettava julkiselle keskustelulle demokraattisessa päätöksenteossa? Mitä käytännön seuraamuksia on sosiaalisen valinnan teorian tuloksilla? 

Keskeisenä tutkimuskohteena ovat myös yhteistoiminnan kustannusten ja hyötyjen jaon periaatteet. Kansallisten parlamenttien ohella tutkitaan varsinkin Euroopan unionin instituutioita. Ajankohtaisen pontimen EU:n tarkastelulle antavat perustuslaillisen sopimuksen arviointi ja muutosehdotukset. Erityisesti EU:n budjettiallokaatioon liittyvät tutkimukset ovat keskeisiä. Tärkeitä tutkimuskysymyksiä ovat: Millainen kustannusten ja hyötyjen jako jäsenvaltioiden kesken on realistinen ja riittävän oikeudenmukainen? Minkälaiset päätössäännöt unionin instituutioissa takaavat yhtäältä riittävän toimintakyvyn, toisaalta vähemmistösuojan?  

Julkisen ja yksityisen sektorin keskinäissuhteet kuuluvat julkisen valinnan teorian perinteisimpiin kohteisiin. Nyt tarkastelussa olivat julkisen sektorin kokoon ja rakenteeseen vaikuttavat tekijät, elinkeinoelämän ja hallituksen suhteet sekä tulonjakojärjestelmät eri maissa. Tavoitteena oli selvittää muun muassa, miten globalisaatioon liittyvät muutokset vaikuttavat hallitusten toimintaan ja toimintakykyyn.

Huippuyksikön organisaatio

Huippuyksikköä johti akatemiaprofessori Hannu Nurmi, joka on Turun yliopiston yleisen valtio-opin professori. Yksikön muodostivat Turun yliopiston filosofian, taloustieteen ja valtio-opin laitokset, Turun kauppakorkeakoulun yleisen taloustieteen laitos sekä Hampurin yliopiston sosiaalitaloustieteen instituutti.

Yksikössä työskenteli 9 vähintään dosentin pätevyyden omaavaa tutkijaa, 2 tohtorintutkinnon suorittanutta tutkijaa sekä 8 tutkijakoulutettavaa, yhteensä 19 henkilöä. Näiden lisäksi yksikössä vieraili vuosittain 23 tutkijaa muutaman kuukauden ajan. Yksikössä oli mukana myös Hampurin yliopiston sosiaalitalouden instituutti.

Viimeksi muokattu 17.3.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »