Tunteet mukaan peliin! Energiamurros haastaa vallitsevaa ajattelua

19.5.2016

12.5.2016 Karoliina Isoaho & Kamilla Karhunmaa, Uusi energia DEFEND-hanke

”En uskalla myöskään arvailla, mitä ydinvoimasähkön kysynnälle tapahtuu, sillä nyt puhutaan tunnetason asioista” (Hannu Kostiainen, Vattenfallin toimitusjohtaja, Yle, 21.03.2011)

”Jälleen kerran, ei tarvitse ylidramatisoida tätä tilannetta. Minun mielestäni on erittäin tärkeää, että ydinvoimalla ei pelata, vaan ydinvoima on pitkälti energiapoliittinen, talouspoliittinen, suuren luokan päätös.”(Alexander Stubb, pääministeri, Yle, 16.09.2014)

Tällaisilla sanoilla energia-alan toimijat ja poliittiset päättäjät ovat viime vuosina kuvanneet Suomen energiakysymyksiä. Näissä kahdessa sitaatissa näkyy erottelu, jossa yhtäällä kuluttajien energiankysyntä esitetään tunnetason asiana, mutta toisaalta viestitään että energiantuotannon suurilla päätöksillä ei saisi pelata, vaan niitä tulisi käsitellä rationaalisesti talouden ja politiikan kautta.

Esimerkki kuvaa hyvin miten energiakysymykset halutaan pitää erillään tunteista ja peleistä. Tällainen ajattelutapa on tutkimuksissa kuitenkin osoittautunut vanhentuneeksi. Kuten vuonna 2002 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut psykologi Daniel Kahneman on tuonut esille, päätöksentekoprosessit eivät ole pelkästään rationaalisia valintoja vaan niitä ohjaavat suurelta osin intuitiiviset toiminnot, mukaan lukien tunteet.  

Myös poliittisen päätöksenteon on osoitettu olevan altis tunnepohjaisille ja rutiininomaisille ratkaisuille. Käyttäytyminen, kognitiviiset toiminnot sekä yksilön ja yhteiskunnan välinen vuorovaikutus vaikuttavat muun muassa tiedonmuodostukseen, asenteisiin ja oppimisprosesseihin. Ne ovat avainasemassa kun tarkastelemme laajoja yhteiskunnallisia prosesseja.

Yksi tällainen prosessi on käynnissä oleva energiamurros. Energiapolitiikassa on useamman vuoden ajan puhuttu muun muassa energiavallankumouksesta ja energiamurroksesta. Tällä halutaan viitata uusiutuvan ja hajautetun energian nopeaan kasvuun (IRENA), ja niihin lukuisiin yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja teknologisiin muutoksiin joita näistä seuraa.

Yhteiskunnallinen muutos on siitä houkutteleva tutkimuskohde, että siinä nousee esiin kaiken aikaa jotain uutta ja jännittävää. Usein kuitenkin vähemmälle huomiolle jäävät ne asiat, jotka eivät muutu – tai jopa vastustavat muutosta. Energiamurroksen yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa onkin kiinnostusta siihen, miten ja miksi vastustamme tai edistämme muutosta yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Vuorovaikutus ja kommunikaatio ovat niitä kriittisiä alueita, jotka luovat merkityksiä sekä muutokselle että pysyvyydelle.

Pureutuminen energia-asioiden tutkimukseen yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta on tarpeen, mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Me Defend-projektin (Decentralizing Finland's energy regime: The triggers and dynamics of transition) Helsingin yliopiston tutkijat lähestymme energiamurroksen tutkimusta muun muassa kielen, kehystämisen ja vuorovaikutuksen kautta. Mielenkiintomme kohteena ovat esimerkiksi energiapolitiikan kehystäminen, normit ja instituutiot sosiaalisen toiminnan sääntöinä, sekä energiamurrokseen vaikuttavien eri toimijoiden käyttäytyminen ja asenteet.

Kun tutkimme yksilöä osana yhteiskuntaa ja yhteiskunnan vaikutuksia yksilön toimintaan, voimme ymmärtää paremmin energiamurrosta kokonaisuutena, johon kuluu myös sosiaalisia, yhteiskunnallisia ja kognitiivisia puolia. Ehkä tätä kautta voimme oppia paremmin ymmärtämään, miten energiapolitiikan tulevaisuus - mukaan lukien vaikka ydinvoimasähkön kysyntä - todellakin on tunnetason asia, johon vaikuttavat asenteet, rutiinit ja vallalla olevat käsitykset. Mutta se ei ole sitä vain kuluttajille, vaan myös poliitikoille, päättäjille ja tutkijoille. Siis, otetaan tunteet mukaan energiapeliin!

Karoliina Isoaho ja Kamilla Karhunmaa. Kirjoittajat ovat väitöskirjatutkijoita Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan tutkimusryhmässä.

Viimeksi muokattu 19.5.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »