Fyysisesti aktivoivien peliympäristöjen tehokkuus oppimisessa: pelejä tekemällä oppiminen vs. pelaamalla oppiminen TULOS-hankkeen vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin

Mitkä ovat koulutuksen tärkeimmät kehityssuunnat Suomessa ja miten TULOS-hankkeenne niihin reagoi? 

TULOS-hankkeemme näkökulmasta merkittävin kehityssuunta on uusien teknologioiden hyödyntäminen innostavien ja tehokkaiden oppimisympäristöjen kehittämisessä. Kehitämme hankkeessamme pelillisiä ratkaisuja matematiikan opetukseen. Tavoitteemme on tukea lasten matemaattista ajattelua motivoivalla ja personoidulla tavalla sekä tehostaa opettajien työtä tarjoamalla heille peleihin pohjautuvia arviointityökaluja. Hyödynnämme tutkimuksessamme pelillisiä ratkaisuja, jotka tukevat myös tulevaisuustaitojen kehittymistä.

Digitalisaatiosta ja sen merkityksestä oppimisessa ja koulutuksessa keskustellaan paljon. Onko digitalisaatiossa koulutuksen tulevaisuus?
Digitalisaatio on luonut monia mahdollisuuksia koulutuksen uudistamiselle, mutta samalla on syntynyt myös haasteita. Hyvin toteutetuilla ja pedagogisesti mielekkäillä digitaalisilla oppimisratkaisuilla voitaisiin tehostaa oppimista ja laajentaa oppisisältöjen saavutettavuutta. Koulutuksen digitalisaatiota on kuitenkin leimannut kokeilukulttuuri, joka ei ole johtanut ratkaisujen laajamittaiseen vakiinnuttamiseen. Uskon silti, että digitalisaatio tulee muuttamaan erityisesti oppimisen arviointia ja laajentamaan non-formaaleja oppimismahdollisuuksia.

Miten varmistetaan kaikkien kansalaisten osallisuus tietoyhteiskunnassa? 
Huomioidaan tulevaisuuden tietoyhteiskunnan luomat haasteet peruskoulutuksessa ja opettajankoulutuksessa. Tuetaan positiivista asennetta elinikäiseen oppimiseen ja tarjotaan avoimia mahdollisuuksia itsensä kehittämiselle. Huomioidaan erilaisten ihmisten tarpeet ja rajoitteet palveluita suunniteltaessa.

Miten suomalaista koulutusvientiä voisi kehittää?
Tarkastelen teemaa tutkimusalueemme eli oppimispelien näkökulmasta. Periaatteessa mobiilioppimispelejä voidaan jakaa maailmanlaajuisesti eri kauppapaikkojen avulla, mutta hyvätkin pelit hukkuvat helposti suureen massaan. Siksi panostuksia tulisi suunnata mm. oppimisratkaisujen markkinoinnin ja lokalisoinnin tukemiseen ja kehittämiseen. Koulutusvientiä voitaisiin edistää myös tukemalla oppimisratkaisujen hyödyllisyyteen liittyvien laajojen kontrolloitujen tutkimusaineistojen keräämistä Suomesta, jolloin Suomesta saatuja tuloksia voitaisiin käyttää vientiä edistävinä referensseinä.

Ovatko pelien tekeminen ja niiden pelaaminen osoittautuneet tehokkaiksi oppimismenetelmiksi?
Tähän mennessä olemme keskittyneet pääasiassa oppimisen analytiikkaan ja pelien hyödyntämiseen arvioinnissa. Tutkimuksemme on osoittanut, että pelien avulla voidaan luotettavasti arvioida oppilaiden osaamista ja tunnistaa virhekäsityksiä. Laajemmat oppimisen tehokkuuteen keskittyvät kokeilut ovat vasta käynnistymässä. Ensimmäiset pilottikokeilumme ovat kuitenkin osoittaneet, että lyhyetkin pelilliset matematiikan interventiot voivat olla todella tehokkaita ja hyvin suunnitelluilla pelimekaniikoilla voidaan tukea käsitteellistä muutosta.

Kristian Kiili, Tampereen teknillinen yliopisto

Viimeksi muokattu 23.2.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »