Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena, TULOS -hankkeen vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin

Mitkä ovat koulutuksen tärkeimmät kehityssuunnat Suomessa ja miten TULOS-hankkeenne niihin reagoi?

Tärkeimpiä kehityssuuntia ovat mielestämme digitalisaatio sekä monikulttuurisuuden huomioiminen koulussa ja oppimisessa. Kaikki tämä on yhteydessä myös opettajankoulutukseen sekä opettajien täydennyskoulutukseen.

TULOS-hankeessamme kehitämme digitaalista Ekapeli/GraphoGame-oppimisympäristöä tukemaan yksilöllisesti kaiken tasoisia oppijoita. Sisältöjä muokkaamalla se sopisi myös monikulttuuristen oppilaiden integroimisen avuksi suomen kielen, suomeksi lukemisen sekä oppilaan oman kotikielen lukutaidon oppimisen avuksi.

Digitalisaatiosta ja sen merkityksestä oppimisessa ja koulutuksessa keskustellaan paljon. Onko digitalisaatiossa koulutuksen tulevaisuus?

Digitalisaatio antaa hyvät mahdollisuudet tukea erilaisia oppimisprosesseja ja integroida asioita yksilöllisesti. Sen avulla voidaan luoda monipuolinen, innostava sekä saavutettava oppimisympäristö, joka tukee opettajaa työssään esim. oppimisen seuraamisessa. Pelkät laitteet eivät tuo lisäarvoa oppimisen vaan tarvitaan sekä opettajan että sisällöntuottajien vankkaa perehtyneisyyttä uuteen opetusmuotoon. Digitalisaatiossa on koulutuksen tulevaisuus, mutta sen hyötyjä ei saavuteta hetkessä eikä ponnisteluitta.

Miten varmistetaan kaikkien kansalaisten osallisuus tietoyhteiskunnassa?

Kansalaisten medialukutaito on haaste yhteiskunnalle. Media- ja digilukutaidon olennainen osa on kriittisyys ja tiedon arviointi: kaikki kirjoitettu ei ole totta ja meihin halutaan vaikuttaa verkossa monin keinoin.

Tärkeiden asioiden hoidon siirtyminen verkkoon voi syrjäyttää osan kansalaisista. Iso osa ikääntyneistä ihmisistä ei ole tottunut tietoverkoissa toimimiseen. Kaikenikäisten digitaitoihin tulisi panostaa tai taata asioiden hoitaminen myös muulla tavoin.

Osallisuuden varmistamiseksi tarvitaan koulutusta tai tukea tietoyhteiskunnassa toimimiseen. Myös laitteiden ja ohjelmistojen helppokäyttöisyyteen on panostettava.

Miten suomalaista koulutusvientiä voisi kehittää?

Koulutusviennissä voisi entistä tehokkaammin yhdistää hyvämaineisen koulutusjärjestelmämme, huippuosaavat opettajat ja digiosaamisen. Suomalaisopettajat ovat korkeasti koulutettuja ja pystyvät tukemaan oppimista maksimaalisesti ja mielekkäästi. Oppimis- ja opetusmallimme ovat jo sinällään huikeita vientituotteita. Yhdistämällä siihen digitalisaation myös digi-opettajankoulutuksen vienti mahdollistuisi. Myös yhä moninaisempien oppimisympäristöjen vienti olisi yksi mahdollisuus.

Koulutusviennissä tulisi nykyistäkin tarkemmin huomioida kohdemaan erityispiirteet ja -tarpeet. Hyvä yhteistyö kohdemaan tutkimuslaitosten sekä opetus- ja koulutustahojen kanssa on tärkeää.  

Miten GG on otettu vastaan eri kulttuureissa?

GraphoGamea on käytetty tutkimustarkoituksiin kaikkiaan n. 30 eri maassa ja jokainen peliversio on lokalisoitu ja sovellettu kohdemaan tarpeisiin aina paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa. GraphoGame on otettu hyvin vastaan, ja sen pohjautumista tieteelliseen tutkimukseen ja näyttöön arvostetaan laajalti. GraphoGame-oppimisympäristön käyttömahdollisuuksien monipuolisuus ihastuttaa: se on opettajien työn ja oppijoiden yksilöllisen oppimisen tuki ja arviointiympäristö sekä ainutlaatuinen tutkimusympäristö.

Viimeksi muokattu 18.12.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »