EN

ApoE4 genotyyppitiedon ja interventiointensiteetin vaikutus elintapamuutosten toteutumiseen ja aistinvaraisiin mieltymyksiin (ApoE4mot)

 

Mikä on tutkimushankkeenne ydin? Mitä tutkitte ja miksi?

Tutkimme, auttaako tieto geneettisestä riskistä (tässä ApoE4) ihmisiä muuttamaan elintapojaan ja/tai vaikuttaako se heidän terveydentilaansa tai terveys- ja ruoka-asenteisiinsa. Tutkimme myös geneettiseen testaukseen liittyviä eettisiä asioita, kuten ihmisille aiheutuvaa stressiä, tiedon käsittelyä ja yksityisyyden suojaa. Lisäksi tutkimme intervention intensiteetin ja pituuden vaikutusta.

Sydän- ja verisuonitaudit ja Alzheimerin tauti ovat yleisiä Suomessa ja niitä sairastavien määrä lisääntyy väestön ikääntyessä. Molempia sairauksia voidaan tehokkaasti ehkäistä ennalta terveellisillä elintavoilla (ruokavalio, liikunta, niukka alkoholinkäyttö, tupakoimattomuus). Molempien sairauksien hoidon kustannukset ovat korkeat, joten tehokas ennaltaehkäisy voisi vähentää huomattavasti terveydenhuollon menoja. ApoE4 genotyyppi on melko yleinen suomalaisessa väestössä, joten se voisi olla yksi mahdollisista motivointitekijöistä.   

Nykyään puhutaan paljon moni- ja poikkitieteisyydestä sekä tieteidenvälisyydestä. Ovatko ne vain kuluneita, päälle liimattuja yhteistyön muotihokemia vai onko niillä joku selkeä välineellinen merkitys hankkeessanne?

Motivaatio on tärkeää, kun yritetään muuttaa elintapoja, mutta geenitietoa käytettäessä on enemmän sekä käytännöllisiä että eettisiä ongelmia, esim: pitäisikö myös perheenjäsenten saada tieto, tai mitkä ovat mahdollisuudet, että tietoa pääsee vuotamaan kolmansille osapuolille, vaikkapa vakuutusyhtiöille. Kokemus ennaltaehkäisytyöstä ja tutkimuksesta on tärkeää ravitsemus-, elintarvike-, etiikkatutkimuksen lisäksi. Ryhmällämme on vankkaa osaamista kaikilla alueilla. Onnistuakseen tämä tutkimus tarvitsee kaikkien osapuolien erityisosaamista ja tiivistä yhteistyötä.

Yksilöllistetyn terveyden tutkimuksessa on mukana integratiivinen ajattelutapa tutkimuksesta käytäntöön. Miten oma tutkimuksenne näkyy tässä kontekstissa? Onko hankkeellanne muitakin kuin tutkimuksellisia yhteistyötahoja?

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on yhteiskumppanimme ja käytämme sen laboratoriopalveluita ja potilaskommunikaatiojärjestelmää viestintään tutkittavien henkilöiden kanssa. Interventio tapahtuu siten suurelta osin terveydenhuollon tavallisessa ympäristössä.

Paljon melua tyhjästä vai suuri käytäntöjen muutos? Arvionne siitä, miten ja milloin yksilöllisen terveyden edistämisen lähestymistapa tulee näkymään selvästi terveydenhuollon toiminnoissa?

Jos jokin interventioistamme osoittautuu tehokkaaksi, se voitaisiin ottaa tavalliseen terveydenhuoltojärjestelmään muutaman vuoden kuluessa. Geenitestien hinnat ikäluokkaa kohti (50 000 – 60 000 henkilöä vuodessa) ovat pienet verrattuna Alzheimerin taudin vuosittaisiin kustannuksiin (noin 5 mrd vuodessa Itä-Suomen yliopiston mukaan). Laboratoriomarkkerit voitaisiin valita tutkimuksessa parhaiksi osoittautuneista. Monenlaisia itsen mittamisohjelmia/sovellutuksia on jo saatavilla ja joitakin niistä kokeillaan tutkimuksessamme. 

Viimeksi muokattu 2.12.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »