Pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys avaimet Suomen biotalouden menestykseen

20.4.2017


BioFuture2025 -akatemiaohjelman avajaisseminaari pidettiin 11.4. Helsingissä. Paikalle oli saapunut yli 150 biotaloudesta kiinnostunutta asiantuntijaa, tutkijaa, päättäjää ja toimittajaa. Asiantuntija ja hallitusammattilainen Esko Aho piti seminaarissa inspiroivan Maailma, me ja biotalous -pääpuheenvuoron. Aho piti itsestään selvänä, että Suomella on kaikki mahdollisuudet tulla bioratkaisujen mallimaaksi Euroopassa ja globaalistikin. Hän painotti useaan otteeseen koulutuksen tärkeyttä biotaloussektorin kehittämisessä. Ahon mukaan on satsattava kaukonäköisesti osaajien kouluttamiseen. 

Esko Aho, BioFuture2025-avajaisseminaarissa 11.4.Ahosta biotalouden rakentamisessa olennaisinta on toimintaympäristön ymmärtäminen, jotta osaamme tehdä oikeanlaisia päätelmiä. Ensimmäisenä kohtana toimintaympäristössä Aho nosti esiin teknologian. Teknologisilla ratkaisuilla ja valinnoilla on valtava merkitys historian tapahtumien kulussa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä. Muita biotalouden toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat globalisaatio, kestävyyden vaatimus, demografia ja geopolitiikka. Lopulta on myös ratkaistava, että onko tuleva muutos asteittainen vai disruptiivinen, vanhan järjestelmän täysin mullistava ja syrjäyttävä.

Vaikka teknologialla ja teknologisilla valinnoilla on suuri vaikutus myös biotalouden tulevaisuuteen, Aho muistutti pehmeiden tieteiden arvosta ja roolista biotaloudelle myönteisen narratiivin kirjoittamisessa. Jotta disruptiivinen muutos olisi mahdollista, on kuluttajille oltava tarjolla myönteinen kertomus, jotta muutokseen voidaan valmistautua. Keskustelussa nousi esiin mm. tiedetoimittajien koulutuksen tärkeys tutkimustiedon levittämisessä. Aho toivoi myös nykymedialta toimintaperiaatteiden muutosta – esimerkiksi faktojen tarkistamista ja asioiden laittamista kontekstiinsa ei sovi unohtaa.

Tutkimus- ja kehitystyö biotaloudessa a ja o

Aho siteerasi Englannin keskuspankin pääekonomisti Andrew Haldanea, joka oli analysoinut miksi jotkut valtiot menestyvät muita paremmin. Selkeiden menestystekijöiden, kuten hyvän koulutuksen ja innovaatioympäristön lisäksi Haldane toi esiin kärsivällisyyden, ’patience’. Asioiden pitkäjänteinen ja kärsivällinen kehittäminen olivat menestyneiden yritysten ja valtioiden tärkeä ominaisuus. Ahon mukaan politiikassa pystyttiin tekemään pitkäjänteistä suunnittelua parikymmentä vuotta sitten, mutta nykyään se on entistä hankalampaa.

Politiikassa olisi myös tärkeätä muistaa älykkään regulaation vaikutukset oikeanlaisen toimintaympäristön muodostamiseksi. Valtio ja ministeriöt voivat ja niiden velvollisuuskin on ohjata toimintaa strategisesti haluttuun suuntaan.

Biotalouden kehittäminen vaatii tutkimus- ja kehitystyötä, jotta ratkaisuja löydetään. Ahon mielestä myös eurooppalainen tutkimuspolitiikka on valjastettava tähän työhön mukaan. Erityisen tärkeätä on julkisen ja yksityisen kumppanuuden, public-private partnership (PPP), kehittäminen. Tästä Aholla oli selkeä viesti Akatemialle ja yliopistojen suuntaan: yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyömallien osaamista ja koulutusta tulisi lisätä. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoittajien pitäisi myös sallia riskien ottaminen hankkeissa. Jos ei oteta riskejä, ei synny uutta. Tämä on ollut Ahon viesti myös EU:n suuntaan.


Miltä näyttää BioFuture 2125?

Filosofian professori Matti Häyry Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta herätteli yleisöä pohtimaan biotalouden määritelmää oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Hänen johtamansa hanke on osa Biotalous ja oikeudenmukaisuus -konsortiota, jossa biotalouteen siirtyvää ja mukautuvaa yhteiskuntaa tarkastellaan erilaisissa skenaarioissa Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa vuosiin 2025, 2075 ja 2125 mennessä. Hankkeen läpikäyvänä teemana on tehdä yksityiset ja julkiset päätöksentekijät tietoisiksi biotaloutta koskevien valintojen seurauksista ja niihin liittyvistä vastuukysymyksistä. Häyryn tutkimusryhmä selvittää mitä päätöksiä ja päätöksentekijöitä voidaan pitää kausaalisesti vastuullisina biotalouteen liittyvistä valinnoista. Tältä pohjalta filosofit edelleen osoittavat, millä ehdoilla kausaalinen vastuu johtaa moraaliseen vastuuseen ja mitä seurauksia tällä kaikella on oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Konsortion toista osahanketta johtaa professori Markku Wilenius Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

Kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri muistutti puheenvuorossaan ’Tulevaisuuden biotalous: Suomi elää paremmasta metsästä?’, että suomalaisessa biotaloudessa metsäsektori on avainasemassa. Ilmastonmuutoksen seurauksena on odotettavissa, että pohjoisen alueen merkitys Euroopan puuntuotannossa kasvaa. Haasteena on turvata biotalouden puuntarve niin määrällisesti kuin laadullisesti. Perinteinen metsänjalostus on varsin tehokas tapa lisätä puuntuotantoa, mutta se vaatii aikaa ja resursseja. Tutkimushankkeessa selvitetään, onko mahdollista soveltaa genomista valintaa pohjoisen havupuiden jalostuksessa. Jalostus nopeutuu ja tehostuu, kun halutut ominaisuudet tunnistetaan jo nuorissa puuntaimissa. Tutkimushanke on osa konsortiota, jonka muita osahankkeita johtavat professori Fred Asiegbu Helsingin yliopistosta, professori Katri Kärkkäinen Luonnonvarakeskuksesta ja professori Outi Savolainen Oulun yliopistosta.


BioFuture2025 -akatemiaohjelmassa edustettuna ainakin 30 tutkimusalaa

Seminaarin loppupuolella esittäytyivät kaikki vuoden alussa käynnistyneet BioFuture2025 -ohjelman hankkeet, jotka kattavat kolmisenkymmentä tutkimusalaa. Tutkijat esittelivät hankkeensa innostavasti ja moninaisen yleisön huomioiden. Hankkeissa suurennuslasin alla on mm. jätteistä tuotettavat antibiootit, bio-silkki, luonnon nanopartikkelit bioteknologisina materiaaleina, yritysten liiketoimintamallit biotaloudessa sekä uusien biomateriaalien 3D-valmistus.


Teksti: Aino Laine, Tuula Aarnio ja Risto Vilkko, Suomen Akatemia
Kuvat: Elina Sarro ja Sanna Hytönen, Suomen Akatemia

BioFuture2025-hankkeiden esittelyt ja seminaarin posterit: www.aka.fi/biofuture2025 ”Hankkeet”

BioFuture2025

 

Viimeksi muokattu 20.4.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »