SV EN

Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus WORK

 

Perinteistä työllisyyden ja hyvinvoinnin suomalaista mallia muokkaavat monet muutokset.  Erityisesti globalisaatio (talouden avoimuuden kasvu), informaatio- ja kommunikaatioteknologian kehitys sekä väestön ikääntyminen ovat viime vuosikymmenen aikana johtaneet uuteen tilanteeseen työn ja hyvinvoinnin järjestämisessä.

Työn luonne ja organisointi sekä työvoiman käytön tavat työpaikoilla ovat muuttuneet. Työpaikkoja on siirretty ulkomaille ja työmarkkinat ovat muuttuneet epävakaiksi. Väestön nopea ikääntyminen tuo mukanaan huoltosuhteen heikentymisen sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen ja epävirallisen hoivatyön tarpeen kasvun. Kehitys on paljastanut nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän joustamattomuuden kansalaisten toimeentulon turvaajana uusissa oloissa. Se on myös nostanut esiin huolen hyvinvointivaltion rahoituksen jatkuvuudesta ja lisännyt kansantaloudellisia vaateita työllisyysasteen ja työn tuottavuuden nostamisesta.

Tutkimusohjelman keskeisenä tavoitteena oli lisätä tieteidenvälistä ymmärrystä työn ja hyvinvoinnin suhteesta sekä kehittää uusia innovaatioita työn ja hyvinvoinnin ongelmien ratkaisemiseksi.

Tutkimusohjelma oli Suomen Akatemian, opetusministeriön ja Työsuojelurahaston rahoittama. Suomen Akatemian rahoitusosuus on 8 miljoonaa euroa, opetusministeriön 770 000 euroa ja Työsuojelurahaston 340 000 euroa.

Ohjelmamuistio

Tavoitteet

Työn ja hyvinvoinnin tutkimusta tehdään nykyään laajalti eri tieteenaloilla. Tutkimusohjelman haasteena oli ylittää humanistisen, yhteiskuntatieteellisen, taloustieteellisen, psykologisen ja terveyden tutkimuksen välisiä rajoja ja vahvistaa monitieteistä työ- ja hyvinvointitutkimusta. Tieteidenvälisyyden vahvistamisen lisäksi tutkimusta pyrittiin kohdistamaan uusille ongelma-alueille. Makrotasolla tutkimusohjelman yhtenä tavoitteena oli talouden ja työllisyyden kasvun yhdistäminen sosiaaliseen koheesioon. Kuinka Suomen ulkoisen kilpailukyvyn paraneminen on yhdistettävissä työntekijöiden hyvinvoinnin lisäämisen tavoitteen kanssa?

Mikä on optimaalisin hyvinvoinnin tuottamisen ja työllisyyden malli, joka pystyy takaamaan samanaikaisesti taloudellisen tehokkuuden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, kansalaisten fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä yhteiskunnallisen osallisuuden ja demokratian?

Kysymys on siitä, voidaanko Lissabonin strategian tavoitteet kasvusta, työllisyydestä ja koheesiosta yhdistää.

Tutkimusohjelman yleisinä tavoitteina oli

  • edistää uusien tutkimusmenetelmien soveltamista työ- ja hyvinvointitutkimuksen alalla
  • aktivoida tutkimusalueen tieteidenvälistä ja poikkitieteellistä lähestymistapaa
  • edistää tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta
  • tukea tutkijankoulutusta
  • lähentää hajallaan olevia tutkimusympäristöjä ja tiivistää tutkimuskapasiteettia
  • tehostaa tiedonkulkua ja tutkimustuloksista tiedottamista tutkijoiden keskuudessa sekä tutkijoiden ja eri intressiryhmien välillä (yritykset, julkisyhteisöt, poliittiset päättäjät, tiedotusvälineet ja kansalaiset).

Tutkimusohjelman teema-alueet olivat

  • työn, toimeentulon ja muun elämänpiirin muuttuvat suhteet
  • työelämän vetovoimaisuus
  • työvoiman monimuotoistuminen
  • rakennetyöttömyys ja prekariaatti
  • hyvinvointi, terveys ja työ
  • työ hyvinvoinnin taloudellisena perustana.

Arviointiraportti

Koordinaatio
Tutkimusohjelmaa koordinoi ohjelmapäällikkö Petteri Pietikäinen, Suomen Akatemia.

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »