Uutta tietoa lasten elämästä nyky-yhteiskunnassa

Koska perhe on tärkein lasten kasvuympäristö, oli kyse lasten biologisesta perheestä tai muusta perhemuodosta, se on hyvin tärkeä emotionaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin lähde. Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa -tutkimusprojekti tarjoaa uutta tietoa lasten elämästä nyky-yhteiskunnassa ja antaa uusia välineitä myös lasten ja perheiden kanssa työskenteleville hyvinvointivaltion asiantuntijoille. Pyrkimys on nostaa esille lasten omaa näkökulmaa, ja siksi aineistoa kerätään ennen kaikkea lapsilta itseltään.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian lasten terveyden ja hyvinvoinnin SKIDI-KIDS 
- tutkimusohjelmaa. Monitieteisen hankkeen tutkimuskohteena on kompleksisissa ja haastavissa perhesuhteissa elävien lasten hyvinvointi. Millä tavoin tällaisissa olosuhteissa elävät lapset rakentavat ja pitävät yllä emotionaalista turvallisuuttaan – sekä itsenäisesti että itselleen tärkeiden muiden ihmisten tuella?

Projektissa kehitetään myös tutkimusvälineitä – erityisesti  elektroninen päiväkirjamenetelmä – joiden avulla lasten arkielämää ja hyvinvointia voidaan tutkia. Elektronisesta päiväkirjasta on tarkoitus projektin yhteydessä kehittää myös käytännön auttamistyössä sovellettavissa oleva menetelmä. Tältä osin yhteistyötä tehdään Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa.

Pääkysymykset ovat:

  1. Miten lapset rakentavat ja ylläpitävät emotionaalista turvallisuuttaan haastavissa ja usein riskeinä pidetyissä monimutkaisissa perhesuhteissa?
  2. Mitkä tekijät sitä tukevat tai estävät?
  3. Miten lapset rakentavat, määrittelevät ja pitävät yllä perhesuhteita muuttuvassa ja haastavassa elämäntilanteessa?

 

Aineistoa kerätään erilaisissa mutta usein toisiinsa limittyvissä perhetilanteissa ja -suhteissa eläviltä kouluikäisiltä lapsilta. Näitä ryhmiä ovat:

  1. sijaisperheissä elävät lapset, joilla on perhesuhteita sekä biologisessa että sijaisperheessään
  2. väkivaltaa perheessään kokeneet lapset ja/tai vanhempien päihteidenkäytöstä kärsineet lapset ja heidän erilaiset perhesuhteensa,
  3. eroperheiden lapset ja heidän suhteensa lähi- ja/tai etävanhempiin.

Näitä kolmea lasten ryhmää yhdistää se, että heidän perhesuhteensa ovat moninaisia, niitä on sekä samassa kotitaloudessa että muualla asuviin perheenjäseniin, niissä on tapahtunut ajallisia muutoksia ja niihin liittyy joitakin vaikeita asioita. Oletus on, että tutkimalla haastavissa perhetilanteissa eläviä lapsia saadaan selkeämmin esille lasten perhesuhteiden ja kasvuympäristöjen kiteytymiä ja hyvinvoinnin edellytyksiä kuin tutkittaessa pelkästään ydinperheiden lapsia.

Aineistoa kerätään noin 60–90 lapselta, 15–30 lapselta kustakin ryhmästä. Osin ryhmät ovat myös päällekkäisiä. Todennäköisesti lapsia on helpointa löytää tutkimukseen kolmannesta eli eroperheiden ryhmästä, joten sen koko tulee olemaan suurin.

Ensimmäisen aineiston muodostaa lasten ja vähintään yhden heille tärkeän aikuisen laadulliset haastattelut. Samoja lapsia pyydetään osallistumaan myös elektronisella, matkapuhelin- ja internetpohjaisella päiväkirjamenetelmällä toteutettavaan tutkimukseen.

Haastattelut ja päiväkirjat pyritään keräämään loppusyksystä 2010 ja alkuvuodesta 2011. Tutkittavat lapset ja aikuiset pyritään tavoittamaan eri auttamisjärjestelmien ja järjestöjen kautta, joiden kanssa tutkijoilla on entuudestaan tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä, ja joiden toivotaan välittävän tutkimuspyyntöjä kriteerit täyttävälle kohdejoukolle.

Tutkijaryhmä on monitieteinen. Tutkimuksen vastuullisena johtajana on dosentti Kimmo Jokinen Jyväskylän yliopiston perhetutkimuskeskuksesta. Lisäksi vanhempina tutkijoina ja jatko-opiskelijoiden ohjaajina oman opetus- ja tutkimustyönsä ohessa toimivat lehtori Jouko Huttunen kasvatustieteiden laitokselta, sosiaalityön lehtori, dosentti Marjo Kuronen yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen sosiaalityön yksiköstä sekä yliopettaja, dosentti Anna Rönkä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Muina tutkijoina ovat Kaisa Malinen (psykologia), Marianne Notko ja Henna Pirskanen (sosiologia) Kati Hämäläinen ja Sonja Rautakorpi (sosiaalityö) ja Minna Harju-Veijola (kasvatustiede).

Viimeksi muokattu 17.7.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »