EN

Sedimentoituneiden purojen kunnostus: biodiversiteettia ja hydrologiaa yhdistävä lähestymistapa (ReFFECT-konsortio)

Ekologia, hydrologia ja geomorfologia ovat perinteisesti muodostaneet erilliset tutkimustraditiot, joiden välinen vuorovaikutus on ollut vähäistä. Näiden luonnontieteen alojen tehokkaampi yhdistäminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta ihmisten toiminnan vaikutuksia akvaattisiin ekosysteemeihin voidaan hallita.

Tehokkaimmillaan tällainen luonnonresursseihin kohdistuva monitieteinen tutkimus on, jos siihen liitetään yhteiskunnallinen ulottuvuus ympäristösosiologisen ja -ekonomisen tutkimuksen muodossa. Esimerkiksi ekosysteemikunnostusten arvioinnissa ei riitä, että kunnostuksen todetaan parantaneen vesistön ekologista ja hydrologista tilaa, vaan lisäksi tarvitaan tietoa kunnostuksen onnistumisesta ekosysteemipalvelujen parantamisessa ja eri käyttäjäryhmien sitouttamisessa kunnostukseen.

Yksi keskeisimmistä latvapurojen luonnontilaa maassamme muuttaneista tekijöistä on metsäojitusten aiheuttama purojen sedimentaatio eli hiekottuminen. Joissakin tutkimuksissa on osoitettu, että sedimentoituminen on jopa rehevöitymistä suurempi uhka latvavesien biodiversiteetille. Hankkeen alkuvaiheessa selvitämme sedimentaation merkitystä stressitekijänä metsäpuroissa. Toisessa osiossa selvitämme hiekottuneiden purouomien kunnostusten onnistumista sekä hydrologisilla, ekologisilla että sosiologisilla kriteereillä. Suoritamme sosioekonomisia tutkimuksia samoissa kohteissa, joissa tehdään ekologis-hydrologista tutkimusta, jolloin voimme arvioida, ovatko ekologisesti onnistuneet kunnostukset myös sosioekonomisia menestystarinoita.

Käytämme tutkimuksissamme kahta toisiaan täydentävää lähestymistapaa. Vertailemme hydrologisia prosesseja ja virtavesiluonnon (erityisesti pohjaeläimet, sammalet, akvaattiset sienet) monimuotoisuutta ja ekosysteemiprosesseja (yhteyttäminen, orgaanisen aineksen hajotus) hiekottuneissa, kunnostetuissa ja luonnontilaisissa puroissa. Koska vertailevassa asetelmassa ei pystytä kontrolloimaan muiden tekijöiden vaikutusta, testaamme sedimentaation rasittamien purojen kunnostamismahdollisuutta asetelmalla, jossa manipuloimme keinouomissa eri stressitekijöitä (sedimentaatio, perkaus, virtaamavaihtelu) replikoiduissa kokeissa. Osallistumme myös yleiseurooppalaiseen hankkeeseen, jossa selvitetään, mitkä eri mittakaavoilla toimivista tekijöistä rajoittavat kunnostusten onnistumista (REFORM-hanke, 7. puiteohjelma).

ReFFECT-hanke perustuu Oulun yliopiston kahden eri tiedekunnan laitosten (biologia, prosessi- ja ympäristötekniikka) sekä Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden yhteistyöhön. Lisäksi hankkeessa on laajaa kansainvälistä yhteistyötä useiden EU maiden sekä kanadalaisten tutkijoiden kanssa.

Viimeksi muokattu 15.7.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »