Hyvinvointi ja terveys

Hallituksen yhtenä pitkän ajan tavoitteena on, että suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjut ovat sujuvia, henkilöstö voi hyvin ja tietojärjestelmät toimivat. Suomen Akatemian rahoittamat 19 kärkihanketta pyrkivät tutkimuksellaan löytämään toimivia ratkaisuja suomalaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Kuvaukset hankkeista

  

Bakteerit lääkkeenä

Eroon antibioottiripulista?

  • Clostridium difficile infektio (CDI) on antibioottiripuli, jossa osittain tuhoutunut suoliston mikrobisto ei anna suojaa taudinaiheuttajaa vastaan. Hoito uudella antibioottikuurilla voi johtaa toistuvaan infektiokierteeseen. Hankkeessa kehitetään tehokasta ulosteensiirtohoitoa eristämällä suolistosta bakteerikantoja, joista voidaan koostaa täsmämikrobisto CDI:n hoitoon.

  • Jalkautamme tutkimuskäytössä testattuja, kliinistä työtä helpottavia käytäntöjä hoitotyöhön, jolloin hoitomuodon saatavuus ja kustannustehokkuus paranevat. Tavoite on parantaa CDI-potilaiden (5000 tapausta/vuosi) hoitoa ja mahdollisesti helpottaa myös muita sairauksia, joihin liittyy mikrobiston epätasapaino.

  • Posteri Chembio.pdf

  • Reetta Satokari, HY
    reetta.satokari@helsinki.fi

Vasta-aineen kehittäminen kahdessa päivässä

Ennätykset uusiksi?

  • Yhä suurempi osa markkinoille hyväksytyistä lääkkeistä on vasta-aineita: ne ovat yleisesti hyvin siedettyjä ja turvallisia. Vasta-aineiden käyttöä lääkkeinä ja tutkimuksessa rajoittaa kuitenkin niiden kallis ja aikaa vievä valmistusprosessi.

  • Projektimme mahdollistaa vasta-aineiden luomisen erittäin nopeasti ja murto-osalla nykykustannuksista. Pilottitutkimuksemme myötä uusien, tutkimukseen ja terapiaan tarvittavien vasta-aineiden saatavuus nopeutuu. Lisäksi ne ovat saatavilla edullisemmin ja laajempana valikoimana kuin nykyisillä menetelmillä.

  • Markku Michael Jeltsch, HY
    michael@jeltsch.org

Implantoitavien langattomien painesensoreiden hyödyntäminen biolääketieteessä: in vivo-testit kliinistä ja kaupallista hyödyntämistä varten

Kansainvälistä yhteistyötä

  • Tutkimustyömme keskittyy implantoitavien langattomien painesensoreiden hyödyntämiseen ja kaupallistamiseen biolääketieteellisissä sovelluksissa. Projektissa tehdään laajoja in vivo-testejä kliinisen hyödynnettävyyden saavuttamiseksi. Erityisenä sovellusalueena on langaton kallon sisäisen paineen mittaus ja monitorointi.

  • Teemme työtä monitieteellisessä kansainvälisessä tutkimustiimissä. Projektiin osallistuu myös kansainvälinen teollinen hyödyntäjä. Kansainvälisiä tutkimuskumppaneita ovat University of California San Francisco (UCSF), NAMSA ja H-Cubed Inc. Tavoitteena on julkaista tulokset arvostetuimmissa tieteellisissä lehdissä.

  • Leena Ukkonen, TTY
    leena.ukkonen@tut.fi
 

 

Isotooppierotteisen kaasuanalyysin läähetieteelliset sovellukset (IsoMedi)

Diabetes selville puhallustestillä?

  • Ei-invasiivinen diagnostiikka ja potilasmonitorointi kiinnostaa yhä enemmän alan tutkijoita ja terveydenhuoltoa. Erityisesti isotooppi-selektiivinen hengitysilma-analyysi on avannut uusia keinoja mahalaukun, haiman, maksan ja paksusuolen sairauksien diagnostiikkaan. Lisäksi isotooppi-selektiivisellä hengitysilman mittauksella voidaan havaita diabeteksen esivaiheet.

  • Tutkimuksemme hyödyntää kompaktia hengitysilman hiilidioksidin isotooppi-analysaattoria. Samalla se yhdistää laitekehittäjät, teollisuuden, hengitysdiagnostiikan asiantuntijat ja lääketieteen loppukäyttäjät.

  • Albert Manninen, VTT OY
    albert.manninen@vtt.fi
 

Fast interstitial fluid sampling for non-invasive diabetes management

  • Hankekuvaus tulossa

  • Alejandro García Pérez, HY alejandro.garciaperez@helsinki.fi

 

MUISTIKKO –toimintamalli muistisairauksien ja toimintakyvyn vajeiden ennaltaehkäisyyn

Työkaluja riskiryhmien tunnistamiseen

  • Kehitämme yhdessä sidosryhmien kanssa toimintamallin muistisairauksien ennaltaehkäisyyn. Tavoitteena on syvien elintapamuutosten mallinnus ja elintapaintervention räätälöinti (riskitekijöiden huomiointi).

  • Toimintamalliin kuuluu työkaluja riskihenkilöiden tunnistamiseen, monitahoinen interventio yhdistettynä sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen ennaltaehkäisyyn, jalkauttamisen työkalupakki sekä suositukset muistisairauksien ennaltaehkäisyyn perusterveydenhuollossa.

  • Miia Kivipelto, THL
    miia.kivipelto@ki.se

 

Uusi algoritmi nivelrikon yksilöllisen etenemisen ennustamiseksi

Tietoa myös hoitojen vaikuttavuudesta?

  • Kehitämme algoritmia, jolla voitaisiin ennustaa nivelrikon etenemistä. Kliinisessä käytössä sillä voitaisiin arvioida myös hoitojen potilaskohtaisia vaikutuksia.

  • Tavoitteemme on validoida algoritmi kliinisessä ympäristössä, arvioida terveystalousvaikukset ja kehittää helppokäyttöinen sovellus nivelrikon etenemisen ennustamiseen. Jatkossa on mahdollista kehittää tuote tai palvelu, joka auttaa nivelrikon yksilöllisessä diagnostiikassa ja jolla on markkina-arvoa lääketieteen tekniikan yrityksille 

  • Rami Korhonen, UEF
    rami.korhonen@uef.fi

 

Lihomisen keskushermostolliset riskitekijät

Aivokuvantamisella uutta tietoa riskitekijöistä?

  • Tavoitteemme on määritellä lihavuuden keskushermostollisia ja psykologisia riskitekijöitä usean modaliteetin aivokuvantamisen avulla. Vertailemme normaalipainoisia nuoria, joista osalla on merkittävää perinnöllistä ja fysiologista riskiä lihomiseen. Tutkittavien painon kehittymistä seurataan vuoden ajan.

  • Lihavuus on paheneva terveysongelma lähes kaikissa länsimaissa. Tulosten avulla voidaan kehittää uusia menetelmiä lihomisriskin varhaiseen tunnistamiseen sekä lihavuuden psykologiseen ja lääkkeelliseen hoitoon.

  • Lauri Nummenmaa, Turku PET Centre
    latanu@utu.fi
 

Pilottitutkimus uuden tietokonepelin vaikuttavuudesta masennuksen hoidossa

Piristystä pelaamisesta?

  • Testaamme tietokonepelin vaikuttavuutta masennuksen oireiden hoidossa. Olemme kehittäneet pelin, joka tähtää kognitiivisen kyvykkyyden kehittämiseen ja hermostollisen toiminnan tehostamiseen aivojen tarkkaavaisuutta ja toiminnanohjausta palvelevissa rakenteissa.

  • Hypoteesimme on, että nämä muutokset ja kognitiivisen kyvykkyyden kehittäminen auttavat liiallisen introspektion, negatiivisen biaksen ja kielteisten ajatusten kierteen katkaisemisessa. Tuotamme uutta tietoa masennuksen sairausmekanismeista sekä mahdollisesti uuden ja helposti hankittavan terapiamuodon.

  • Hankkeen esittely, ChemBio-messut 2017

  • Matias Palva, HY
    matias.palva@helsinki.fi

 

Printade medicintekniska produkter med träbaserade antibiotiska substanser (WoodyPrint)

  • Hankekuvaus tulossa

  • Adyary Fallarero, HY
    adyary.fallarero@helsinki.fi

 

Sensorimotorisen vajeen tunnistaminen ja määrällistäminen CP-vammaisilla lapsilla sekä motorisen toiminnan kuntoutus aivohalvauspotilailla

Uusi laite aktivoinnin apuna

  • Olemme kehittäneet laitteen proprioseptorien aktivoimiseen, joka on yhteensopiva aivokuvantamismenetelmien (fMRI, MEG, EEG) kanssa. Tutkimme aivojen sensorimotorisen järjestelmän rakennetta, toimintaa ja roolia CP-vammassa. Otamme käyttöön uusia menetelmiä, joilla arvioidaan CP-potilaiden sensorimotorista vajetta sekä tunnistetaan CP-vamma jo varhaisessa vaiheessa.

  • Testaamme hankkeessa myös laitteemme käyttökelpoisuutta aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa ja miten sensorimotorinen vaje vaikuttaa CP-lasten kognitiivisten kykyjen arviointiin.

  • Harri Piitulainen, AALTO
    harri@neuro.hut.fi

 

Yksin tulleiden lasten ja nuorten ylikulttuurisen kuulumisen tukeminen (TRUST)

Mistä tukea yksinäisille turvapaikanhakijoille?

  • Vuoden 2015 aikana yli 95 000 yksin tullutta pakolaislasta ja nuorta haki turvapaikkaa Euroopasta. Nykyiset suojelu- ja integraatiotoimenpiteet eivät ole pystyneet reagoimaan muuttuneeseen tilanteeseen kestävästi.

  • Kehitämme työkaluja, joiden avulla yksin tulleita turvapaikanhakijoita voidaan tukea ja suojella entistä huomioivammin. Saksassa, Ruotsissa ja Suomessa toteutettavien kokeiluiden ja pilottien avulla luomme tietoa tavoista, joilla sosiaalinen integraatio rakennetaan sisään hoivakäytäntöihin ja politiikkaan.

  • Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen, TAY
    Anna-Kaisa.Kuusisto@uta.fi

CARE: Kontekstitiedon hyödyntäminen vanhustenhuollossa

Arkea ymmärtämällä parempia koteja?

  • Tavoitteemme on lisätä perheen ja ystävien tietoisuutta vanhuksen hoitotarpeista ja siten vahvistaa ja luoda sosiaalisia suhteita. Ymmärtämällä vanhusten hyvinvoinnin ja sosiaalisten suhteiden tasoa voimme tuottaa informaatiota ja parempaa huolenpitoa.

  • Ymmärtämällä vanhusten rutiineja, voimme rakentaa tulevaisuuden koteja vanhusten itsenäisen asumisen tukemiseen.

  • Denzil Ferreira, OY
    Denzil.Ferreira@oulu.fi

 

Nuorten alkoholimielikuviin vaikuttaminen: Evaluaatio alkoholimainonnan strategioista ja uuden alkoholimainontalain vaikutuksista verkkoympäristöissä

Pureeko uusi laki?

  • Kahden aiemman hankkeemme aikana Suomessa säädettiin uusi laki, jolla rajoitetaan alkoholin verkkomainontaa. Sen tarkoituksena on suojella erityisesti lapsia ja nuoria.

  • Tuotamme nyt ensimmäisen vaikutusarvion tästä kansainvälisesti ainutlaatuisesta laista. Samalla kehitämme toimivia menetelmiä nuorten päihteidenkäytön ehkäisyyn ja erityisesti verkkomainonnan strategioihin.

  • Anu Katainen, HY
    anu.katainen@uta.fi

 

Teatteri toipumisen välineenä (THEATRE) Mielenterveyskuntoutujat teatterin tekijöinä sosiaalipsykiatrisen kuntoutuksen ja asumispalvelujen kehittämisen kentillä

Terapiaa teatteriestradilta?

  • Hankkeemme taustalla on pitkäaikainen etnografinen tutkimus soveltavan teatterin mahdollisuuksista tuetun asumisen yksikössä. Sen pohjalta kehitämme teatteritoiminnasta kuntoutujalähtöistä, työllistävää mallia yhteistyössä asumispalveluja tarjoavan yrityksen kanssa.

  • Asumisyksiköistä kerättävän tiedon pohjalta luodaan ammattiohjaajan ja tutkijan kanssa esitys, jossa käsitellään mielenterveysongelmien ja asumisen välisiä yhteyksiä. Näin teatteri valjastetaan myös itse yhteisön ja sen tuottamien palvelujen kehittämiseen.

  • Saara Jäntti, JY
    saara.j.jantti@jyu.fi

 

Uudet nopeavaikutteiset masennuksen hoitomuodot

Löytyykö ketamiinille korvaaja?

  • Eräiden anesteettien ja rauhoittavien aineiden on jo vuosikymmeniä sitten esitetty lievittävän nopeasti masennusoireita. Tutkimuksemme viittaavat näiden lääkehoitojen käynnistävän samoja neurokemiallisia, toiminnallisia ja aivojen sähköisen toiminnan muutoksia kuin tehokas ja nopeavaikutteinen masennuslääke ketamiini.

  • Inhaloitavien anesteettien ominaisuudet yhdistettynä innovatiivisiin hoitotapoihin voivat tarjota mittavat mahdollisuudet säädellä masennuslääkkeiden aivomekanismeja. Tavoitteemme on luoda poikkitieteellinen yhteistyöverkosto ja tehdä tutkimuksia, joiden avulla havaintojemme terapeuttista ja kaupallista potentiaalia testataan, kehitetään ja realisoidaan potilaiden hyödyksi.

  • Tomi Rantamäki, HY
    Tomi.Rantamaki@helsinki.fi
 

Hyödyntämispolku soluterapialle verkkokalvon ikärappeuman hoitoon

Apua kasvavaan ongelmaan

  • Sokeuttava verkkokalvon ikärappeuma yleistyy väestön vanhetessa eikä ikärappeuman kuivaan muotoon ole juurikaan hoitoa. Hankkeemme edistää uuden kantasolupohjaisen hoitomuodon turvallisuus- ja tehokkuustutkimusta, jota tarvitaan viranomaisluvan saamiseksi ja kliinisten hoitokokeiden aloittamiseksi.

  • Vahvistamme yhteistyötä akateemisten tutkimusorganisaatioiden, yritysten ja viranomaisvaatimuksista vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Tutkimustuloksia viedään kohti hoitokokeita kansainvälisen yhteistyön ja tutkijaliikkuvuuden avulla.

  • Heli Skottman, TAY
    Heli.Skottman@uta.fi

Traumatisoituneet, ilman huoltajaa tulleet nuoret turvapaikanhakijoina - Tehokkaan auttamisen malli

Traumoista eroon ennen jälkioireita

  • Ilman huoltajaa maahan tulleet nuoret turvapaikanhakijat ovat kohdanneet monia julmuuksia kotimaassaan tai pakomatkan aikana. Trauman jälkeiset stressin oireet voivat hoitamattomina aiheuttaa vakavia ongelmia ja jopa kyvyttömyyttä opiskella tai tehdä työtä. Tämä muodostaa taloudellisen taakan myös yhteiskunnalle.

  • Tarjoamme ratkaisuja näiden puutteiden korjaamiseksi sekä kehitämme ja pilotoimme uutta mallia, jolla autetaan yksin maahan tulleita alaikäisiä.

  • Kirsi Peltonen, TAY
    Kirsi.Peltonen@uta.fi

 

Musiikkipohjaiset työkalut neurokognitiivisen ikääntymisen ja kuntoutuksen tukena

Verkkokirjastosta mielen virkistäjä?

  • Väestön ikääntyessä aivoverenkiertohäiriöt (AVH) ja dementia ovat valtava haaste terveydenhuollolle. Musiikin kuuntelu voi edistää kognitiivista ja emotionaalista toipumista AVH:sta. Laulaminen voi tukea muistia ja mielialaa dementian alkuvaiheissa.

  • Selvitämme, mikä on optimaalinen tapa musiikin kuunteluun AVH-potilailla ja voiko kuorossa laulaminen ehkäistä ikääntymiseen liittyviä neurokognitiivisia, emotionaalisia ja sosiaalisia vaikeuksia. Luomme verkkokirjaston vanhuksille tärkeistä ja tutuista lauluista, jota voidaan käyttää niin tutkimuksessa kuin vanhusten neurologisessa hoivatyössä.

  • Teppo Särkämö, HY
    Teppo.Sarkamo@helsinki.fi

Keskusteluavustin huonokuuloisille

Uusi apuväline puheteknologiasta ja puheentunnistuksesta?

  • Huonokuuloisten henkilöiden merkittävin jokapäiväinen ongelma on keskustelujen seuraaminen ja niihin osallistuminen. Hankkeessa toteutamme keskusteluavustimen tuomalla puheteknologiaa ja muun muassa automaattisen puheentunnistuksen käyttäjäkokeisiin.

  • Huonokuuloisten lisäksi tutkimuksesta hyötyvät huonokuuloisten tukiorganisaatiot, ystävät, kollegat ja perheet. Tutkimustulosten hyödyntämiseksi teemme yhteistyötä eri organisaatioiden kanssa, jaamme tuloksia avoimen lähdekoodin muodossa ja kommunikoimme sosiaalisessa mediassa.

  • Kalle Palomäki, AALTO
    kalle.palomaki@aalto.fi

 

Viimeksi muokattu 19.4.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »