Digitalisaatio, kokeilut ja normien purku

Hallituksen yhtenä pitkän ajan tavoitteena on, että Suomi on ottanut tuottavuusloikan julkisissa palveluissa ja yksityisellä sektorilla tarttumalla digitalisaation mahdollisuuksiin, purkamalla myös turhaa sääntelyä ja byrokratiaa. Suomen ketterää uudistumista tuetaan luottamukseen, vuorovaikutukseen ja kokeilujen hyödyntämiseen perustuvalla johtamiskulttuurilla. Suomen Akatemian rahoittamat 16 kärkihanketta ovat tutkimuksellaan valjastettu tähän käyttöön ja toimimaan digitalisaation suunnannäyttäjinä.

Kuvaukset hankkeista

Avoimen lähdekoodin mallinnusympäristö ja vertailukohta magnetomekaanisille ongelmille     

Entistä energiatehokkaampia sähkökoneita

  • Magnetomekaaninen vuorovaikutus mahdollistaa mekaanisen hukkaenergian keräämisen ja hyödyntämisen paristottomissa ja johdottomissa sovelluksissa. Toisaalta sama ilmiö heikentää sähkökoneiden energiatehokkuutta.

  • Kehitämme avoimen lähdekoodin mallinnusympäristön magnetomekaanisille ilmiöille. Mallinnustyökalut auttavat parantamaan sähkökoneiden hyötysuhteita ja tehostavat energianlouhintalaitteiden suunnittelua. Lisäksi rakennamme ja mittaamme magnetoelastisen energianlouhintalaitteiston prototyypin. Teemme yhteistyötä CSC - Tieteen tietotekniikan keskuksen ja italialaisen Instituto Nazionale di Ricerca Metrologican (INRiM) kanssa.

  • Paavo Rasilo, TTY
    paavo.rasilo@tut.fi

Tuulivoiman ja aurinkösähkön tuotantoennusteiden hyödyntäminen avointen rajapintojen kautta.  

Entistä tarkempia sääennusteita tuotannon ennakointiin       

  • Tavoitteemme on parantaa sääennustusdatan hyödynnettävyyttä energiasektorin sovelluksissa. Rakennamme pilottipalvelun, joka perustuu Ilmatieteen laitoksen avoimen datan rajapintoihin.

  • Kehitämme avoimen datan rajapintaa mm. identifioimalla tuuli- ja aurinkoenergian kannalta oleellista puuttuvaa tietoa. Kehitämme laskentatyökaluja ja liitämme avoimeen datarajapintaan laskenta-alustan, jossa uusia laskentatyökaluja voi soveltaa yhdessä uuden datan kanssa.

  • Sami Niemelä, IL
    sami.niemela@fmi.fi

Data-analyysimenetelmien ja visualisointitekniikoiden kehittäminen metabolomiikka-analytiikassa   

Lisää kaupallistamispotentiaalia?                    

  • Metabolomiikka-analytiikalla voidaan selvittää samanaikaisesti jopa tuhansien yhdisteiden tasoeroja tutkittavissa näytteissä. Se tuottaa suuria datamatriiseja, joiden käsittelemiseksi vaaditaan erityisiä bioinformatiikan menetelmiä.

  • Kehitämme UEF:n LC
    -MS -metabolomiikkayksikön data-analytiikkaa sekä etsimme tehokkaita keinoja datan ja tulosten visualisointiin. Metabolomiikka-analytiikkaa hankitaan yleensä ostopalveluna, joten mahdollisimman selkeä konseptikokonaisuus nostaa sen kaupallistamispotentiaalia.

  • Kati Hanhineva, UEF
    kati.hanhineva@uef.fi

Synteettisten geenien dynamiikan suunnittelu ja analyysityökalujen kehitys   

Uusi askel geeniteknologian kaupallistamisessa?

  • Kehitämme Gene Engineering Framework(GEF) -kehyksen edistämään suomalaisen yhteiskunnan sekä yritysten toimintaa. Yhdistämme kehittämiämme malleja ja tekniikoita tietokantojen tietojen kanssa ja mahdollistamme asiakkaan vaatimusten mukaisten synteettisten geenimallien – ja sitä kautta itse geenien – suunnittelun ja toteutuksen. 

  • Hankkeen loppuvaiheessa tarjolla on valmis, käyttäjäystävällinen työkalu. Se on lähivuosina valmis kaupallistettavaksi ja auttaa biolääketieteen ja bioteknologian teollisuuden kehittymistä Suomessa.

  • Andre Sanches Ribeiro, TTY
    andre.ribeiro@tut.fi

 

Ennustebiomarkkereiden tunnistus isosta datasta ja käyttö sytostaattivasteen seurannassa

Big Datalla syöpää vastaan?                     

  • Tulosten tulkintaan tarvittavien laskentamenetelmien puute jarruttaa lääketieteellisen Big Datan hyödyntämistä. Suunnittelemme ja toteutamme visualisointiohjelmiston, joka perustuu ryhmämme kehittämään laskentaympäristöön. Se mahdollistaa nopean ja vuorovaikutteisen yhteistyön kliinikoiden ja bioinformaatikoiden välillä.

  • Visualisointiohjelmalla tunnistetaan kemoterapiaa ennustavia biomarkkereita munasarjasyövässä. Kehitämme myös potilaan seeruminäytteeseen perustuvan testin, jolla voidaan seurata nopeasti ja edullisesti potilaiden vastetta kemoterapialle.

  • Sampsa Hautaniemi, HY
    sampsa.hautaniemi@helsinki.fi

Metaproteomiikasta yksilöllisiin hoitoihin

Suoliston mikrobit avain terveyden tutkimukseen?

  • Suoliston mikrobistolla on monia vaikutuksia terveyteen ja näiden yhteyksien tutkimiseen tarvitaan uusia laskennallisia menetelmiä. Hyödynnämme ja muokkaamme jo kehitettyjä menetelmiä metaproteomiikkadatan analysointiin.

  • Uudet menetelmät mahdollistavat suoliston mikrobiston ja terveyden välisen yhteyden tutkimuksen uudella tasolla. Niitä voidaan hyödyntää useissa eri lääketieteen kysymyksissä. Hankkeen hyödyntäjät ja yhteistyökumppanit ovat dos. Arno Hänninen ja  prof. Hasse Karlsson (FinnBrain-tutkimus) Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

  • Posteri: ChemBio 2017

  • Laura Elo-Uhlgren, TY
    laura.elo@utu.fi

 

Globaali vesipula-atlas: resurssipulan syiden, seurausten ja mahdollisuuksien ymmärtäminen (WASCO)

Viesti perille verkkopalvelulla?

  • Vesipula on yksi suurimmista globaaleista haasteista ja sillä on suoria seurauksia niin ruokaturvaan kuin sosiaaliseen hyvinvointiin. Ymmärrys vesipulasta ja sen lievennyskeinoista kasvaa nopeasti, mutta tieto on hajallaan tieteellisissä julkaisuissa.

  • Kehitämme verkossa toimivan globaalin vesipula-atlaksen, jonka avulla kansalaiset, päätöksentekijät ja yritykset voivat tarkkailla vesipulan kehittymistä. Lisäksi sillä voi tutkia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, joilla on mahdollista pienentää vesipulaa ruokaturvaa vaarantamatta.

  • Matti Kummu, AALTO
    matti.kummu@aalto.fi

Helsingin säätutkaverkosto; kehittyneiden sovellusten kuvitteellinen koealusta

Tutkat tehokäyttöön

  • Helsingin säätutkaverkosto on puutteellisesti käytetty voimavara. Taajama-alueilla verkkoa voi hyödyntää puuskien ja tuuliväänteen tunnistamisessa. Pilvien ja sateiden yksityiskohtaisempi kolmiulotteinen kartoitus mahdollistaa myös vaarallisten sääilmiöiden paikannuksen.

  • Hankkeessa aiomme hyödyntää olemassa olevaa rakennetta ja muokkaamme siitä kehittyneiden sovellusten koealustan, jossa voi kokeilla ja kehittää laskentamenetelmiä erilaisiin sovelluksiin.

  • Dmitri Moisseev, HY
    dmitri.moisseev@helsinki.fi

Ilmastopalvelut ihmisten toimintojen ja turvallisuuden tueksi

Kesälomakeleistä tieto jo etukäteen?

  • Tavoitteemme on parantaa kuukauden mittaisten sääennusteiden määrää ja ymmärrettävyyttä. Esimerkiksi talvikaudelle kehitämme kylmyysjaksojen ja lumisuuden ennusteita. Tiestön osalta huomioimme myrskyjen, rankkasateiden ja kelirikon vaikutukset turvallisuuteen. Kesäkuukausina on helleaaltojen ja huonon sään ennakointivaroituksia.

  • Yleisö otetaan mukaan kehitystyöhön pilotointivaiheessa. Panostamme interaktiiviseen, monikieliseen ja kuvalliseen viestintään sekä sää- ja ilmastoennusteiden vaikutusten ennakointiin.

  • Hilppa Gregow, IL
    hilppa.gregow@fmi.fi

Biodiversiteetti, ekosysteemipalvelut ja ympäristöoikeudenmukaisuus osana maakuntakaavoitusta

Kohti oikeudenmukaisempaa maankäyttöä?

  • Maankäytönsuunnittelusta puuttuu pitkälti ympäristöoikeudenmukaisuuden näkökulma. Toimintatutkimuksemme keskittyy luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaamiseen osana Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavan laadinta.

  • Tuemme tutkijoiden, suunnittelijoiden ja käytännöntoteuttajien välistä vuoropuhelua soveltamalla, mukauttamalla ja kehittämällä suunnittelumenetelmiä ja -käytäntöjä. Tiiviillä yhteistyöllä pyrimme takaamaan hankkeen käytännöllisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden sekä nivomaan ympäristöoikeudenmukaisuuden, biodiversiteetin ja ekosysteemipalveluiden näkökulmat maakuntien uuteen hallintomalliin.

  • Riikka Paloniemi, SYKE
    riikka.paloniemi@ymparisto.fi

ILMApilot: satelliittipohjaisten ilmakehähavaintojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen ilmanlaadun seurannassa.

Entistä tarkempaa ilmanlaatuanalyysiä

  • Hankkeemme tarkoituksena on edistää satelliittipohjaisen datan hyödyntämistä ja käyttöä yhteiskunnan eri sektoreilla. Käynnistämme pilotteja, joissa rakennetaan uusia käyttäjien tarpeisiin soveltuvia tuotteita satelliittidatan pohjalle.

  • Tavoitteena entistä parempia ja taloudellisesti vakaalla pohjalla olevia satelliittipohjaisia ilmanlaatupalveluja, uusia tieteellisiä avauksia ilmanlaadun seurantaan pohjoisilla leveysasteilla sekä uusia, satelliittidataa hyödyntäviä business-ideoita.

  • Iolanda Ialongo, Ilmatieteen Laitos
    iolanda.ialongo@fmi.fi

Uusia materiaaleja tietokantapohjaisella tieteellä

Tietokantaisesta materiaalitieteestä teollisuuden toimintamalli?

  • Hankkeessa tutkijaverkostomme luo edellytyksiä tieteellisten tulosten tehokkaammalle hyötykäytölle teollisuudessa aina lopputuotteisiin asti. Yhdistämme materiaalitietokannat, teoreettisen ja laskennallisen materiaalitieteen sekä koneoppimisen osaaminen suomalaiseen liiketoimintaan atomikerroskasvatuksessa (ALD).

  • Lisäksi toteutamme sosioekonomisen analyysin tietokantapohjaisesta materiaalitieteestä globaalina toimintamallina myös teollisuudessa. Pilotoimme toimintamallin teollisuudelle nykyisten energiatehokkaiden materiaalien kehityksessä.

  • Patrick Rinke, AALTO
    patrick.rinke@aalto.fi

Kokonaisvaltaisesti ymmärtäen: Kokonaisarkkitehtuurin käyttöönotto julkisella sektorilla (HOPE-projekti)

Tietojärjestelmät paremmin toiminnan tueksi

  • Hankkeessa tutkimme, kuinka kokonaisarkkitehtuuria voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin julkisella sektorilla Suomessa ja maailmalla. Hanke tarjoaa evaluoituja ja testattuja menetelmiä ja käytäntöjä julkisen sektorin toimijoille ministeriöissä, kunnissa ja yrityksissä.

  • Kokonaisarkkitehtuuri (KA) on holistinen lähestymistapa ja menetelmä organisaatioiden toimintojen ja prosessien, tietoresurssien ja tietoteknisten järjestelmien hallintaan. Tavoitteena on saada tietojärjestelmät tukemaan paremmin liiketoiminnan (ja toimintayksiköiden) tarpeita.

  • Samuli Pekkola, TTY
    samuli.pekkola@tut.fi

Kuulokojeita ja/tai sisäkorvaistuotteita käyttävien lasten puheen havaitseminen hälyssä: uusi Lasten hälysanatesti ja realistiset ääniympäristöt

Uutta apua kuulovikaisille

  • Olemme kehittäneet adaptiivisen EN ISO 8253-3 (2012) -standardia noudattavan Lasten hälysanatestin. Hankkeemme edistää testin käyttöönottoa Suomen sairaaloissa. Lisäksi pilotoimme realististen häly-ympäristöjen käyttöä puheen tunnistamisen tutkimuksessa.

  • Kuulovikaisten (ja normaalikuuloisten) lasten kykyä tunnistaa puhetta hälyssä ei Suomessa juurikaan ole tutkittu. Yksi selkeä syy on, ettei lasten taitojen mittaamiseen ole ollut standardoituja ja normitettuja menetelmiä.

  • Taina Välimaa, OY
    taina.valimaa@oulu.fi

 

Käyttäjäintentioiden mallintaminen avoimessa toimintaympäristössä

Hyvästit virheellisille tiedonhauille?

  • Kehitämme ja evaluoimme tiedonhakujärjestelmiä, jotka ennustavat käyttäjien tietotarpeita ja tavoitteita pitkäaikaisista vuorovaikutusmittauksista. Intentiomallinnuksen avulla tiedonhakujärjestelmien tarkkuus paranee ja virheet vähenevät. Samalla on mahdollista muokata datalähtöistä päätöksentekoa ja haun vuorovaikutteisuutta hakuprosessin aikana.

  • Sovellamme intentiomallinnusta reaalimaailman käyttäjiin ja näiden vuorovaikutuksesta mitattaviin käyttäjäsignaaleihin tietokoneavusteisessa oppimisessa, terveystiedon haussa ja monimutkaisissa Web-tiedonhauissa.

  • Tuukka Ruotsalo, AALTO
    tuukka.ruotsalo@aalto.fi

 

Digitaaliset infrastruktuurit ja yritysintegraatio

Digitalisaatio tulee, oletko valmis?

  • Tutkimme globaalien tai kansallisten digitaalisten infrastruktuurien strategista hyödyntämistä. Rakennamme ulkoisen digitaalisen integraation strategianluontiin mallin, joka huomioi riskit ja laatuseikat. Kokeilemme mallia neljässä organisaatiossa Action Design Research -menetelmällä.

  • Projektimme hyödyntämispotentiaali ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat merkittäviä, sillä kaikkien organisaatioiden on jatkossa päätettävä strategiastaan digitaalisissa infrastruktuureissa.

  • Kari Smolander, AALTO
    kari.smolander@aalto.fi
Viimeksi muokattu 27.6.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »