Hankkeiden uutisia (RSS)

  • 19.10.2017 | Artsequal - Ajankohtaista
  • 19.10.2017 | Stopdia ajankohtaista
  • 19.10.2017 | Stopdia ajankohtaista
  • 18.10.2017 | FI - Promeq
    Text
    Ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden ja hoidon tarjoamisessa on uusia haasteita eri puolilla Eurooppaa. Maahanmuutto, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos, poliittiset mullistukset ja säästöt uhkaavat korkealaatuisten ja tasapuolisten palvelujen tarjoamista. Ihmisten mahdollisuudet terveeseen elämään liittyvät läheisesti niiden sosioekonomisiin olosuhteisiin, joissa he elävät. <br /> <br /> Useissa Euroopan maissa ollaan nykyaikaistamassa terveyspalvelu- ja sosiaaliturvajärjestelmiä. Uudistusten tueksi tarvitaan innovaatioita – uusia käytänteitä ja lähestymistapoja, sekä uusia yhteistoiminnan muotoja julkisen ja yksityisen sektorin välillä.<br /> <br /> Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja auttaa katkaisemaan huonon terveyden ja huonojen sosioekonomisten olosuhteiden noidankehän.<br /> <br /> PROMEQ:in osahanketta 7 (Kustannusvaikuttavuus, mallit ja indikaattorit) konferenssissa edustaa yliopistonlehtori <strong>Leena Forma</strong>. Hänen posteriesityksensä käsittelee koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten elämänlaatua ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä.<br /> <br /> European Public Health Conference Tukholmassa 1.-4.11.2017<br /> <br /> <a href="https://ephconference.eu/" target="_blank">EPH Conference<br /> </a>&nbsp;<br /> <br /> <strong>Lisätietoja: <br /> </strong>Leena.Forma(at)staff.uta.fi<br />
    Type
    text
  • Smart Energy Transition
    18.10.2017 | Smart Energy Transition
  • 18.10.2017 | Uutiset – SWiPE
  • 17.10.2017 | Uutiset – SWiPE
  • 16.10.2017 | SmartSeaProject
  • 16.10.2017 | SmartSeaProject
  • 12.10.2017 | Blogi – Polkuja työhön
  • From Failand to Winland
    12.10.2017 | From Failand to Winland
  • Smart Energy Transition
    10.10.2017 | Smart Energy Transition
  • 9.10.2017 | Dwellers in Agile Cities
  • 9.10.2017 | Artsequal - Ajankohtaista
  • 6.10.2017 | FI - Promeq
    Text
    <p>Nykyään ei enää ajatella, että yleisöllä on tietovaje, jonka tutkijat pyrkivät täyttämään. Tiedeviestintä nähdään dialogina, johon yleisö osallistuu aktiivisesti ja jossa myös tutkijat voivat oppia. <span style="color: #222222;">Asiantuntijat tarjoavat lisäksi apua päättäjille, tietoperustaisen päätöksen teon tueksi. </span><span style="background: white;">Pyrkimys kaksisuuntaiseen vuorovaikutukseen sekä avoimuuden periaate ovat tuoneet sosiaalisen median välineet tärkeään rooliin perinteisten joukkoviestinten rinnalle.</span></p> <p>Kun yleisöjä on erilaisia, se vaikuttaa viestin sisällön ja tyylin muotoiluun. Tiedeviestintää on usein jäsennetty jatkumomallin avulla. Se kuvaa prosessia, jossa tieteelliset faktat ja ideat käyvät läpi sarjan muodonmuutoksia, kun ne siirtyvät tasolta toiselle. Ensimmäisellä tasolla on tiedeyhteisön sisäinen viestintä, toisella mukaan tulevat muiden tieteenalojen asiantuntijat. Kolmannella tasolla tieteen saavutuksista kerrotaan opetustarkoituksessa. Neljäntenä on populaari taso, jolloin yleisönä ovat maallikot.&nbsp;</p> <p><span style="background: white;">Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa tehtiin keväällä selvitys,&nbsp;millaisia ovat tutkijoiden valmiudet viestiä asiantuntemustaan myös muulle kuin tiedeyhteisölle. Lisäksi kysyttiin, millaista tukea he kaipaavat viestintätaitojen kehittämisessä.<br /> <br /> </span><span style="background-color: white;">Selkeimmin apua kaivattiin oman tutkimuksen visualisointiin. Tutkijat halusivat tietää, millaisin periaattein kuvituksia ja kuvioita laaditaan. Lisäksi toivottiin opastusta valokuvaamisen ja videoimisen käytännöissä. Erityisesti verkkoviestinnän ja sosiaalisen median kohdalla koettiin, että visuaalisuus ja “myyvempi” tekstimuoto korostuvat. Uskon, että tulokset kuvastavat tutkijoiden näkemyksiä yleisemminkin.<br /> <br /> </span><b>Miltä yksinäisyys näyttää – mitä kastelukannu viestii?</b></p> <p><span>Monissa tapauksissa visuaalinen esittäminen on tehokkain tapa viestiä tietoa. Kuva voi pakottaa huomaamaan sellaista, mitä emme odottaneet näkevämme. Visualisoiminen on kuitenkin turhaa, jos asian voi ilmaista sanallisesti yhtä selkeästi. Tekstin vahvuus on tarkan, abstraktin ja analyyttisen tiedon välittämisessä. Parhaimmillaan kuva ja teksti tukevat toisiaan, jättäen yhdessä vahvan muistijäljen. Kuvat tarvitsevat usein sanoja ohjaamaan niiden tulkintaa ja sulkemaan pois muut mahdolliset merkitykset.&nbsp;<br /> <br /> </span>Kuvilla on myös muita rooleja kuin tiedon välittäminen. Tavoitteet voivat liittyä mielikuviin, arvoihin ja muihin vähemmän konkreettisiin asioihin. Kun PROMEQ-tutkijat äskettäin esittelivät ensimmäisen vaiheen tuloksiaan, mietin, miltä yksinäisyys näyttää. Millainen kuva voisi orientoida aiheeseen ja virittää mielen tarkastelemaan ikäihmisten haastatteluista saatuja tuloksia?<span><br /> </span></p> <p>Tilanteen mukaan ja yleisöstä riippuen samakin kuva saa eri tulkintoja. Kastelukannun kuva puutarhamainoksessa viittaa konkreettiseen esineeseen, mutta hyvinvointiin liittyvässä viestissä sen voi tulkita vertauskuvallisesti. Värien, viivojen ja muotojen miettiminen on tasapainoilua eri pyrkimysten välillä: kuvan tulisi olla omaleimainen, jotta se herättäisi huomiota, mutta kuitenkin ymmärrettävä, jotta se viestisi haluttua sanomaa.&nbsp;</p> <p><span>Esitykset eivät vain kuvaa todellisuutta vaan ne myös ylläpitävät ja tuottavat käsityksiä siitä. Kuvan suunnittelija toistaa helposti niitä malleja, joita hän on nähnyt aiemmin. Pahimmassa tapauksessa hän siirtää esityksiin omia ennakkoluulojaan ja tulee uusintaneeksi stereotyyppistä kuvastoa. Ihmiselle on luontaista kategorisoida asioita, ja ajattelemme ryhmiä sen mukaan, mitä tunnusomaisia piirteitä niillä on. Ei ole kuitenkaan samantekevää, millaisina tietyt ihmisryhmät esitetään. <br /> <br /> Kulttuurisiin stereotyyppeihin perustuvia kuvia on vaikkapa opasteiden kuvamerkeissä: Liikuntarajoitteisia kuvataan esteettömyyssymbolilla, pyörätuolissa istuvaa ihmisen kuvalla. Alkuperäisen, <i>Susanne Koefoerdin</i> 1960-luvulla suunnitteleman symbolin ihmishahmo on monien vammaisten mielestä passiivinen toiminnan kohde. Vuonna 2011 <i>Sara Hendren, Brian Glenney</i> ja<i> Tim Ferguson Saunder</i> suunnittelivat </span><a href="http://accessibleicon.org/"><span>uuden symbolin</span></a><span>. Siinä hahmo on selvästi liikkeessä ja työntää itseään omin voimin eteenpäin. Uusi symboli korostaa vammaisen ihmisen omaa toimijuutta.<br /> <br /> </span><b><span style="background: white;">Ken paljon tietää, se juurta jaksain kertoo?&nbsp;</span></b></p> <p><span style="background: white;">Mitä muuta Arktisen keskuksen tutkijat kaipasivat viestimisen tueksi? He toivoivat apua tutkimuksen tiivistämisessä. Kun tieto on syvällistä ja perusteellisesti tuottettua, tutkijan ei ole helppo seuloa siitä olennaisinta viestiä ja kertoa siitä ytimekkäästi mediahaastattelussa.<br /> <br /> </span><span style="background-color: white;">Sisällön ajatuksellinen kirkastaminen on lähtökohtana myös kuvien julkaisemisessa, nyt mobiililaitteiden ehdoilla. Lisäksi visuaalisuus on muutakin kuin kuvien käyttöä – sitä, että havaitseminen tulee ylipäänsä mahdolliseksi ja tärkeät asiat nousevat esille. Tiedon hierarkisointia ja viestien sopivaa annostelua tarvitaan yhtä lailla ikäihmisten haastattelulomakkeessa kuin tieteellisen posterin laadinnassa.</span></p> <p><span style="background-color: white;">&nbsp;</span></p> <p><i><span style="background: white;"> Silja Nikula<br /> </span></i><i>Vuorovaikutusvastaava, PROMEQ-hanke<br /> </i><i><span style="background: white;">Tutkijatohtori, Lapin yliopisto</span></i></p> <p><span style="background: white;">&nbsp;</span></p> <p><b><span style="background: white;"><br /> Lähteet<br /> <br /> </span></b><span style="background-color: white; color: black;">Bucchi, Massiamo (1998). Science and the Media: Alternative Routes in Scientific Communication. Lontoo: Routledge.</span></p> <p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-font-family:'Times New Roman'; mso-bidi-font-family:Arial;color:black;background:white;"> Karvo, Riikka &amp; Suomalainen, Anna-Henriikka (2017). Arktisen keskuksen tiedeviestintä. Selvitysraportti. <br /> <br /> Karvonen, Erkki &amp; Kortelainen, Terttu &amp; Saarti, Jarmo (2014). Julkaise tai tuhoudu. Johdatus tieteelliseen viestintään.<i> </i>Tampere: Vastapaino. <b></b></span></p> <p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-font-family:'Times New Roman'; mso-bidi-font-family:Arial;color:black;background:white;">Koponen, Juuso &amp; Jonatan Hildén &amp; Tapio Vapaasalo (2016). Tieto näkyväksi. Informaatiomuotoilun perusteet. Helsinki: Aalto-yliopisto. </span></p> <p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-font-family:'Times New Roman'; mso-bidi-font-family:Arial;color:black;background:white;">The Accessible Icon Project (2017). </span><a href="http://www.accessibleicon.org"><span style="mso-fareast-font-family:'Times New Roman';mso-bidi-font-family:Arial; background:white;">www.accessibleicon.org</span></a><span style="mso-fareast-font-family: 'Times New Roman';mso-bidi-font-family:Arial;color:black;background:white;">. Luettu 6.10.2017.</span></p> <p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-font-family:'Times New Roman'; mso-bidi-font-family:Arial;color:black;background:white;">Väliverronen, Esa (2015). Tiedeviestintä ja asiantuntijuus – tutkijoiden muuttuva suhde julkisuuteen. Yhteiskuntapolitiikka 80 (2015):3, 221–232.</span></p> <p class="MsoNormal"><span lang="FI"><br /> <br /> </span></p> &nbsp; <p class="MsoNormal"><span lang="FI">&nbsp;</span></p> <p class="MsoNormal"><span lang="FI">&nbsp;</span></p> <p class="MsoNormal"><span lang="FI">&nbsp;</span></p> <p class="MsoNormal">&nbsp;<span style="background: white;"> </span></p> <p class="MsoNormal"><span style="background: white;">&nbsp;</span></p> &nbsp; <p class="MsoNormal"><span style="background: white;">&nbsp;</span></p> <p class="MsoNormal"><i><span style="background: white;"><br /> </span></i><i></i></p> <p class="MsoNormal"><span style="background: white;">&nbsp;</span></p> &nbsp; &nbsp; <p class="MsoNormal"><span style="background: white;">&nbsp;</span></p>
    Type
    text
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »