Ohjelmajohtajalta: STN-ohjelmat viheliäisten ongelmien ja innovaatioiden äärellä – yhdessä tekemisen ilot ja haasteet

 

Mikael Hildén toimii ohjelmajohtajana strategisen tutkimuksen Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi -ohjelmassa sekä johtaa Suomen ympäristökeskuksen ilmastonmuutoksen strategista ohjelmaa.

Strategisen tutkimuksen hankkeet käsittelevät monimutkaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Niissä törmätään väistämättä ns. viheliäisiin ongelmiin, joihin ei ole yksiselitteisiä ratkaisuja ja joissa jopa osaratkaisut luovat uusia ongelmia. Asian toinen puoli on, että osittaisetkin ratkaisut viheliäisiin ongelmiin myös avaavat uusia mahdollisuuksia. Viheliäiset ongelmat ja innovatiiviset ratkaisukimput kulkevat siten käsi kädessä. Yhteistä näille on se, että yksi tutkimushanke, tai edes yksi tutkimusohjelma ei voi kattaa koko aihealuetta eikä antaa tyhjentäviä neuvoja niille, jotka hakevat ratkaisuja.

Onneksi tämä on tiedostettu sekä tutkimushankkeiden että ohjelmajohtajien keskuudessa. Tämän tietoisuuden pohjalta on ollut palkitsevaa rakentaa yhteisiä tilaisuuksia, tuottaa yhteisiä politiikkasuosituksia sekä järjestää vuoropuhelua yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Esimerkiksi PIHI (hiilineutraali ja resurssiniukka Suomi)-ohjelman ScenoProt ja SmartSea käsittelevät ruokaa ja ruoantuotantoa hyvin erilaisista näkökulmista, ScenoProt myös eräitä ravinnon terveysvaikutuksia, mutta ruokajärjestelmään liittyy myös laajoja kansanterveydellisiä kysymyksiä. Näitä on tutkittu mm. Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat-ohjelman StopDia ja Promo@Work-hankkeissa. Ruokailutottumusten muutoksiin on puolestaan paneuduttu Tasa-arvoisen yhteiskunta-ohjelman TITA-hankkeessa.

Seminaarissa, jossa laajaa kokonaisuutta tarkastellaan eri tutkimusten valossa antavat osallistujille syvällisempää ymmärrystä järjestelmän muuttamisen haasteista kuin esitykset jotka perustavat vain yhteen hankkeeseen. Tällaiset tilaisuudet ovat vaativia sekä esiintyjille että muille osallistujille, ei vähiten tilaisuuksien puheenjohtajille. Esittäjien on kyettävä tiivistämään sanomaansa ja näkemään miten oma viesti liittyy muiden esiin tuomiin näkökulmiin. Kaikilta osallistujilta vaaditaan kyky ja halu keskustella asioista, joita on analysoitu eri menetelmin ja toisistaan poikkeavissa teoreettisissa viitekehyksissä. 

Toinen yhteisen tekemisen muoto on ollut policy briefien tuottaminen. Niissäkin on ylitetty hanke- ja ohjelmarajoja. Ilmastonmuutokseen hillintään liittyen olemme tuottaneet ”Hyödynnetään energiamurros ja luovutaan fossiilisesta energiasta”sekä ”Hallitusohjelmalla vauhtia rakennusten puhtaisiin energiaratkaisuihin”. Molemmissa hankkeiden ja ohjelmien yhdistämisen voima näkyy: viheliäisiä ongelmia ja innovatiivisia mahdollisuuksia on lähestytty yhdessä luovasti. Tekstien tuottamisen haasteet ovat myös ilmeiset – kun kaikki sanovat sanottavansa lopputuloksena ei olekaan ’Policy Brief’ vaan jotakin, jonka joku on nimennyt leikillisesti ’Policy Long’-dokumentiksi, joka ei enää palvele alkuperäistä kiteyttämistavoitetta. Prosessissa jonkun tehtävänä on saada aikaan keskustelua ja pohdintaa, jonka ansiosta arvokkaita näkökulmia tuottaneet tutkijat myös hyväksyvät lyhentämisen ja yksityiskohtaisten kuvausten karsimisen.

Ohjelmajohtaja löytää itsensä jatkuvasti mielenkiintoisten tutkimushankkeiden, viheliäisten ongelmien ja innovatiivisten mahdollisuuksien muodostamassa jännitekentästä. Riittämättömyyden tunne on usein lähellä. Tämä on kuitenkin ’uusi normaali’. Strateginen tutkimus edustaa yhteisissä ponnistuksissaan Silvio Funtowiczin ja Jerry Ravetzin jo vuonna 1993 kuvaamaa post-normaalia tiedettä, joka joutuu käsittelemään epävarmuutta, suuria panoksia ja kiireellisiä toimia.[1] Hiilineutraalius ja resurssiniukkuus eivät toteudu pelkästään ’tavanomaisen’ tutkimuksen tuella.


 

[1] Funtowicz, S. and Ravetz, J., 1993. "Science for the post-normal age", Futures, 31(7): 735-755

Mikael Hildénin kuva: Niina Kellinsalmi

STN-blogeissa strategisen tutkimuksen ohjelmissa työskentelevät tutkijat ja ohjelmajohtajat kirjoittavat ajankohtaisista tutkimusaiheistaan, tutkimustiedon hyödyntämisestä ja vuorovaikutuksesta sekä tutkimuksen tarjoamista ratkaisuista yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Viimeksi muokattu 16.5.2019
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutubeLinkedInSlideShare
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »