Pelkkä äänestäminen ei tee pätevämpiä kansalaisia

Mikko Leino on tutkija Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa -konsortiossa (PALO).

Vaalien alla kansalaisten poliittinen osallistuminen on noussut näkyvästi julkiseen keskusteluun - tosin lähes yksinomaan äänestämistä koskien. Asiantuntijoiden taholta on perustellusti tuotu esiin huoli suomalaisten kansalaispätevyyden tasosta sekä äänestysaktiivisuuden laskusta. Samalla on esitetty syitä äänestämättä jättämiselle sekä äänestyskäyttäytymisen eriytymiselle ja pohdittu sitä, mitä tämä tarkoittaa politiikan tuotosten sekä oikeutuksen kannalta. Keskusteluissa näkökulma rajoittuu kuitenkin helposti vain vaaleihin ja äänestämiseen, vaikka poliittista osallistumista sekä kansalaispätevyyttä pitäisi pohtia kokonaisvaltaisemmin.

On totta, että ”nukkuvien puolueen” jäsenmäärä onkin ollut kasvussa viime aikoina. Silti suomalaisten kiinnostus politiikkaa kohtaan on pysynyt korkeana ja jopa kasvanut viime vuosikymmeninä. Lisäksi suomalaisten keskuudessa vallitsee silti kansainvälisesti verrattain korkea luottamus päättäjiä, virkamiehiä ja ylipäätään poliittista prosessia kohtaan.

Miksi sitten juuri äänestäminen on vähentynyt, vaikka juuri korkeaa poliittista kiinnostusta ja luottamusta on pidetty osallistumisen tärkeimpinä selittäjinä? Selitys tälle paradoksille saattaa osaltaan piillä vahvassa edustuksellisen demokratian perinteessämme. Toimivan kansanedustuslaitoksemme vahva asema on tarkoittanut sitä, että sen ulkopuolelle jäävä demokraattinen toiminta on jäänyt vähemmälle huomiolle. Kansalaisaloitteeseen liittyvä lainsäädäntömme on vielä tuore ja sen tuotokset vaatimattomia, minkä lisäksi kansanäänestyksiä on sekä kansallisella että kunnallisella tasolla käytetty varsin säästeliäästi. Samalla yhteishallintoon tai keskusteluun perustuvat suoran kansalaisosallistumisen muodot, kuten osallistuva budjetointi tai puntaroivat kansalaisraadit ja -keskustelut, ovat meillä vasta tulossa laajemmin osaksi kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia.

Puntarointiin perustuvat uudet poliittisen osallistumisen muodot pätevöittävät kansalaisia parantamalla valmiuksia poliittiseen osallistumiseen. Ne opettavat kuuntelemista, erilaisten näkemysten ymmärtämistä sekä omien mielipiteiden perustelemista samalla kun ne kartuttavat tietoja eri poliittisista asiakysymyksistä, päätösten seurauksista ja poliittisesta prosessista yleensä. Pelkästään vaaleissa äänestäminen ei kehitä näitä tietoja ja taitoja.

Poliittinen osallistuminen on kuin mikä tahansa muukin taito: harjoiteltavissa. Yksinkertaistaen, mitä monipuolisemmin ihmiset osallistuvat, sitä parempia osallistujia heistä tulee. Uudet osallistumismuodot eivät ole tulleet korvaamaan vahvaa edustuksellisen demokratian perinnettämme, mutta niillä voidaan täydentää ja syventää kansalaisten osallistumista demokraattiseen prosessiin sekä samalla kasvattaa heidän ymmärrystään politiikasta. Saattaa olla, että toimivan edustuksellisen demokratiamme päätöksentekotavat, tuotokset sekä oikeutus paranevat siinä sivussa.

Mikko Leino, Turun yliopisto

 

Etusivun kuva: Hanne Salonen/ Eduskunta

Viimeksi muokattu 11.4.2019
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutubeLinkedInSlideShare
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »