Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla

Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla

     

 

 

 

 

Jaana Laitinen, Promo@Work-konsortion johtaja työskentelee johtavana asiantuntijana Työterveyslaitoksessa. Kiinnostuksen kohteena terveyden ja työkyvyn edistäminen isoilla ja pienillä työpaikoilla sekä yksinyrittäjien keskuudessa.

Aija Logren on sosiaalipsykologi ja tutkija Tampereen yliopistossa. Hän tutkii vuorovaikutusta elintapaohjausryhmissä erityisesti siitä näkökulmasta, miten ryhmäläiset keskustelevat toistensa kanssa ja tukevat toisiaan.

Johanna Ruusuvuori on sosiaalipsykologian professori Tampereen yliopistossa. Hänen tutkimusaiheitaan ovat mm. työelämän vuorovaikutus (ammattilaiset, asiakkaat ja moniammatillinen yhteistyö), terveydenhuollon digitalisoitumiskehitys sekä ohjaustyön käytänteet.

Työn vaatimukset ja vaikutukset ovat keskeisessä osassa, kun edistetään terveyttä työpaikalla, silloin kuljettaja on virkeä, laulaja pitää huolta instrumentistaan ja lastenhoitaja pääsee kyykkyyn. Vietämme noin 1600 tuntia vuodessa työpaikoilla, joten työpaikoilla on suuri merkitys ja monia keinoja edistää terveyttä. Lisäämällä yhteisöllisyyttä, hyödyntämällä ammatti-identiteettiä ja liittämällä terveyden edistämisen suunnitelma työpaikan vuosikellotoimintaan voisimme todennäköisesti saavuttaa pienilläkin parannuksilla merkittäviä vaikutuksia.

Tuotamme alkusyksystä valmistuvat Terveyden edistämisen suositukset työpaikoille. Suosituksille on vahva yhteiskunnallinen tuki työelämävaikuttajien keskuudessa. Suositusten pohjaksi työstämme parhaillaan kahdeksaa systemaattista kirjallisuuskatsausta. Kokoamme tietoa työpaikkojen vaikuttavista keinoista edistää terveellisillä elintavoilla työkykyä ja työstä palautumista. Aluksi kirjallisuushaut tuottivat kuhunkin katsaukseen 2000-5000 tutkimusabstraktia, joiden systemaattisen ja kriittisen arvioinnin myötä määrä on lopulta alle kymmenestä vajaaseen sataan kussakin katsauksessa.

Yrittäjä tekee pitkää päivää, työstä palautuminen on tärkeää.

Tutkimme mobiilisovelluksella toteutettavan ohjauksen vaikutuksia mikroyrittäjien työstä palautumiseen ja työkykyyn. Hyvä työstä palautuminen näyttää alustavien tulosten perusteella liittyvän hyvään työkykyyn ja suoriutumiseen työssä.

Kannustimme yrittäjiä osallistumaan tutkimukseen Palatko loppuun vai palaudutko -kampanjalla. Viestinnässä hyödynsimme mm. käyttäytymisen muutostekniikoita. Esimerkiksi some-postereissa ja videoilla yrittäjät kertoivat esimerkkejä omista palautumisen keinoistaan (realistinen ja samaistuttava malli). Tämän tavoitteena oli synnyttää yrittäjille myönteistä sosiaalista painetta toimia samalla tavalla ja pystyvyyden tunnetta omaan kykyyn toimia samoin. Some-postereissa kunnioitettiin itsemääräämisoikeutta tuomalla esiin valinnan mahdollisuus. Lisäksi ohjasimme tunteiden ja oman toiminnan reflektointiiin (esim. syötkö suklaata nauttien vai stressiin). Koska kutsutuista mikroyrittäjistä vain pieni osa osallistuu tutkimukseen, teemme parhaillaan prosessiarviointia siitä, miten haastavien kohderyhmien kanssa kannattaa toimia.

Ohjaus on keino edistää terveyttä - Ryhmän vahvuus piilee yhteisessä keskustelussa

Ryhmä on tärkeä elintapaohjauksen resurssi. Sen avulla sovitetaan yhteen terveyskäyttäytymistä koskeva tieto ja suositukset sekä ryhmäläisten arkikokemus siitä, millainen on terveellinen elämäntapa ja miten se voidaan saavuttaa. Ryhmässä tapahtuvat prosessit tukevat reflektointia ja tuottavat vertaistukea. Edellytyksenä on, että ryhmäläisillä on mahdollisuus osallistua ja ottaa kantaa yhteiseen keskusteluun.

Omalla toiminnallaan ohjaaja voi luoda toimintakehyksen, joka tekee osallistumisen ryhmäläisille helpoksi. Tällöin ohjaaja antaa tilaa ryhmäläisten väliselle keskustelulle ja asettuu itse sivuun kuuntelijaksi. Ohjaaja puuttuu keskusteluun vain tarvittaessa. Jos taas ohjaaja asettuu itse ryhmäläisten puheenvuorojen ensisijaiseksi vastaanottajaksi ja kontrolloi keskustelun kulkua aloittein ja sulkevin puheenvuoroin, keskustelu muotoutuu helposti kahdenkeskiseksi, ohjaajan ja ryhmäläisen väliseksi.. Muiden ryhmäläisten on vaikea tulla keskusteluun mukaan ja keskustelu on vaarassa jäädä pinnalliseksi.

Ryhmää ei voi ohjata samalla toimintalogiikalla kuin kahdenkeskistä ohjauskeskustelua. Tällöin menetetään molempien ohjaustapojen vahvuudet. Aikaisempi tutkimus on keskittynyt kahdenkeskisen ohjauksen käytäntöihin, ja ryhmäläisten välisestä vuorovaikutuksesta tiedetään vielä vähän. Promo@Work-hankkeessa analysoimme, miten ryhmäläiset kysymyksin, kommentein ja itsereflektoivan puheen keinoin sitovat ohjauksen aihepiirejä omiin kokemuksiinsa, tekevät ajatusprosessejaan näkyväksi muille, haastavat toistensa ajattelua, ja kutsuvat ja tarjoavat sosiaalista tukea.

 

 

 

 

 

 

 

STN-blogeissa strategisen tutkimuksen ohjelmissa työskentelevät tutkijat ja ohjelmajohtajat kirjoittavat ajankohtaisista tutkimusaiheistaan, tutkimustiedon hyödyntämisestä ja vuorovaikutuksesta sekä tutkimuksen tarjoamista ratkaisuista yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

 

Viimeksi muokattu 9.5.2018
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJASELOSTEET »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »