Monipuolisempi proteiinijärjestelmä luo hyvinvointia ja kestävyyttä

Monipuolisempi proteiinijärjestelmä luo hyvinvointia ja kestävyyttä

ScenoProt -konsortion johtaja Anne Pihlanto

Anne Pihlanto työskentelee Luonnonvarakeskuksessa johtavana tutkijana. Hän toimii myös konsortiojohtajana STN:n rahoittamassa ScenoProt-hankkeessa, joka tutkii uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi.

Kestävä ja monipuolinen ruokajärjestelmä on kaikkien yhteinen asia ja sillä on hyviä vaikutuksia Suomen omavaraisuuteen, kansanterveyteen, ympäristökestävyyteen ja yritysten liiketoimintaan. Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa ScenoProt-hankkeessa on rakennettu skenaarioita joissa nykyistä monipuolisempi proteiinijärjestelmä toteutuisi. 

ScenoProt-hankkeen visiossa ihmisen ruokaan ja eläinten rehuun saadaan proteiinia uusista lähteistä, jotka eivät rasita ympäristöä ja jotka löytyvät läheltä. Rehuissa käytetään paljon kotimaista täydennysvalkuaista, kuten härkäpapua. Ihmiset syövät runsaasti kasvi-, sieni-, hyönteis- ja kalatuotteita, ja lihankulutus on nykyistä vähäisempää.

 Kuva  Ruokavalio-tutkimukseen osallistuneet koehenkilöt saivat viikoittaiset ruokatarvikkeensa kylmälaukussa. Kuva: Erkki Oksanen / Luke.Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimuksissa todettiin, että periaatteessa monipuolisempi proteiinijärjestelmä olisi jo nyt mahdollinen ja tulevaisuudessa suomalaiset voivat saada proteiininsa laajasti eri lähteistä. Tarvitaan kuitenkin ruokajärjestelmän systeemistä muutosta, joka voi kummuta ohjauksesta, kulttuurista, markkinoista tai teknologiasta.

Ruokajärjestelmän monipuolisuutta ei voida lisätä vain yhdessä osassa järjestelmää. Monipuolisuus ruokakulttuurissa, markkinoinnissa ja elintarvikkeissa näkyy monipuolisuutena myös pelloilla, eli parempana biodiversiteettinä ja kykynä sopeutua ilmastonmuutokseen.

Proteiinijärjestelmän monipuolistaminen on kääntänyt katseet uusiin kasvivalkuaisen lähteisiin. Esimerkiksi erikoiskasvien, kuten kvinoan ja palkokasvien, viljelyn laajeneminen vaatii muutoksia koko järjestelmässä. Erikoiskasvien ravintosisältö on analysoitu ja tulokset viedään kaikkien käytettäväksi Fineli-tietokantaan. Tuotannon moninkertaistaminen on mahdollista, jos erikoiskasvien käyttö kotitalouksissa laajenee, yhteistyö ruokajärjestelmässä saadaan toimimaan ja alan tutkimukseen panostetaan. Tulevaisuudessa erikoiskasvien viljelyalaa voitaisiin lähes kaksinkertaistaa Suomessa.

Ruoan terveellisyys ja ruoantuotannon vastuullisuus kiinnostavat suomalaisia. Yli puolet hankkeessa tehtyyn kyselytutkimukseen osallistuneista kuluttajista kokeilee jokseenkin mielellään uusia tuotteita, jos niitä on helposti saatavilla omasta ruokakaupasta. Neljännes kuluttajista oli erittäin kiinnostunut uusista tuotteista. He etsivät aktiivisesti tietoa niistä ja näkevät vaivaa saadakseen uusia tuotteita ruokapöytäänsä.

Vuonna 2017 ScenoProt-hankkeen kokeessa testattiin kolmea erilaista ruokavaliota, joissa eläin- ja kasviperäisen proteiiniin suhteet olivat 30/70, 50/50 ja 70/30. Kokeen 150 koehenkilöltä kerätyistä näytteistä tutkitaan suoliston aineenvaihduntaa sekä suolistosyövän ja tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä.

Sienten puoliviljely voi tarjota tulevaisuudessa lisäelinkeinon metsänomistajille, sillä Kaukoidän superfood-markkinoilla on tilaa suomalaisille tuotteille. Luken viljelykokeissa selvitetään ruokasienten sekä terveys- ja hyvinvointituotteiksi viljeltävien sienten viljelyä metsien harvennus-ja päättöhakkuualoilla.

Hyönteistalous on kovassa nousussa: ennusteiden mukaan maailman ruokahyönteismarkkinan arvo nousee 2020-luvulla yli 400 miljoonaan euroon. Suomi tähtää yhdeksi hyönteistalouden kärkimaista. Tutkimus hyönteisten käytöstä eläinten rehuna ja ihmisten ravintona on vasta alkuvaiheessa.

Hyönteisproteiinia voidaan hyödyntää eläinten rehuna mutta myös suoraan ihmisten ruokana.

 

 

 

 

 

 

Kuvat: Erkki Oksanen / Luke

STN-blogeissa strategisen tutkimuksen ohjelmissa työskentelevät tutkijat ja ohjelmajohtajat kirjoittavat ajankohtaisista tutkimusaiheistaan, tutkimustiedon hyödyntämisestä ja vuorovaikutuksesta sekä tutkimuksen tarjoamista ratkaisuista yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Viimeksi muokattu 7.3.2018
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJASELOSTEET »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »