Jussi S. Jauhiainen: Emme tienneet kun lähdimme silloin…

Jussi S. Jauhiainen: Emme tienneet kun lähdimme silloin…

   

Jussi Jauhiainen 

Jussi S. Jauhiainen on maantieteen professori Turun yliopistossa ja STN:n rahoittaman tutkimuskonsortio URMI:n johtaja

 

Pari vuotta sitten en olisi voinut kuvitellakaan, että voin tehdä pakolaisuuden kenttätutkimusta Syyrian, Afganistanin, Iranin, Irakin, Jordanian ja Turkin rajaseuduilla, Euroopan unionin rajoilla sekä kohdemaissa Euroopan unionissa.

Lyhyessä ajassa olen tavannut tuhansia kotoaan paenneita ihmisiä, jotka etsivät turvaa toisista maista. He ovat taustoiltaan hyvin monenlaisia, mutta kaikki etsivät vakautta elämälleen. Osa on saanut elämänsä jaloilleen, osa elää kurjuuden keskellä. Osa on rakentanut uuden kodin ja sulautuu kantaväestöön. Toisaalta olen nähnyt myös pakolaisten lapsenlapsenlapsia erillään muusta paikallisyhteisöstä. Pakolaisuus globaalina, kansallisena ja paikallisena ilmiönä ei pääty.

Suomi on tuntematon maa suurimmalle osalle pakolaisista, turvapaikanhakijoita ja paperittomista Syyrian tai Afganistanin rajaseuduilla. Enemmistö heistä haluaa tehdä töitä, rakentaa kodin ja perustaa perheen, jos vain mahdollisuus tähän on. Monet ihmettelevät, että miksi Eurooppa ei halua heidän työpanostaan.

Harvat tapaamistani pakolaisista haluavat tulla juuri Suomeen. Toki aika monet tulisivat, jos se olisi mahdollista. Mitä ihmeellisimmissä paikoissa on joku pakolaisista näyttänyt kännykkäänsä, jossa on jonkun sukulaisen tai kaverin kuva Helsingissä, Rovaniemellä tai vaikkapa Suomen maaseudulla. Jotkut Suomeen päätyneistä ovat koulussa, töissä, kotona, kaupunginvaltuustossa – toiset kyllästyneinä ja ahdistuneina odottamassa turvapaikkapäätöstään tai paperittomana piileskelemässä. Jotkut ovat kaivaneet esiin suomalaisen viranomaisen antaman kielteisen turvapaikkapäätöksen. He ovat kysyneet minulta, miksi suomalaiset väittävät että hänen elämänsä olisi muka turvallista entisessä kotimaassa? Olen tavannut myös heitä, jotka ovat palanneet Suomesta tai muualta Euroopasta takaisin, jälleen mitä erilaisimmista syistä.

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke URMI on tutkinut jo parin vuoden aikana kaupungistumisen tulevaisuutta, liikkuvuutta ja maahanmuuttoa. Tarkastelumme pääkohteena Suomi, mutta ilmiöt ovat globaaleja. Esimerkkinä on pakolaisuuteen liittyvä maahanmuutto Suomeen ja maassamuutto Suomessa.

Kenttätutkimus on tuonut minulle hyviä tutkimuskollegoja maista, joihin muutoin on melko vaikea saada yhteyttä. Olen havainnut, että joskus on tärkeää laittaa tutkimusraportti avoimesti nettiin nopeasti matkan jälkeen. Vaikka raporteilla ei ole virallista tieteellistä vaikuttavuuskerrointa, ovat muutkin voineet hyödyntää nopeasti tutkimustuloksia. Jotkut kyselylomakkeemme täyttäneistä pakolaisista ovat lukeneet niitä, monilla kielillä kirjoitettujen tiivistelmien ansiosta. Pakolaisuuden kenttätutkimus on syventänyt ymmärrystäni ilmiöstä enemmän kuin kymmenet aiemmin tai myöhemmin lukemani artikkelit ja kirjat aihepiiristä. Harmittaa itseni ja muiden puolesta, että tutkimuskonsortiomme kohtaloksi koitui vain kolmen vuoden rahoitusjakso, mutta menemme täysillä loppuun asti.

 Kuvaaja: Jussi Jauhiainen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 … kuka joskus palata voi / Lesbos, Kreikka, joulukuu 2016

(Kuvat: Jussi S. Jauhiainen)

STN-blogeissa strategisen tutkimuksen ohjelmissa työskentelevät tutkijat ja ohjelmajohtajat kirjoittavat ajankohtaisista tutkimusaiheistaan, tutkimustiedon hyödyntämisestä ja vuorovaikutuksesta sekä tutkimuksen tarjoamista ratkaisuista yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Viimeksi muokattu 4.6.2018
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »