Aikuiskoulutustuki edistää kouluttautumista ja ammatinvaihtoa

Aikuiskoulutustuki edistää kouluttautumista ja ammatinvaihtoa

 

Antti Kauhanen on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö ja Polkuja työhön -konsortion osahankkeen johtaja. Hänen tutkimuksensa keskittyy työmarkkinoihin ja henkilöstöjohtamisen taloustieteelliseen analyysiin.



 

Miten nykyisissä työn murroksen oloissa yhteiskunta voi tukea osaamisen ylläpitämistä työuran aikana? Tämä on kysymys, johon haetaan usein vastausta. Suomessa merkittävä tukimuoto on aikuiskoulutustuki, jota käyttää vuosittain noin 20 000 henkeä. Tutkimukseni mukaan aikuiskoulutustuki auttaa työllisiä kouluttautumaan sekä edistää ammatinvaihtoa.

Aikuiskoulutustukea voi saada työllinen aikuisopiskelija, joka on ollut työelämässä yhteensä vähintään kahdeksan vuotta, jonka työsuhde on kestänyt vähintään vuoden ja joka jää palkattomalle opintovapaalle. Tukea saa päätoimiseen ammatilliseen koulutukseen, joka kestää ainakin kaksi kuukautta. Aikuiskoulutustuen piiriin kuuluvat tutkintoon johtava koulutus, opintokokonaisuuksien ja tutkinnon osien suorittaminen sekä ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus. Tuki on suurin piirtein ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen suuruinen. Yhteiskunnalle aikuiskoulutustuen menot ovat yli 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Tutkin äskettäin aikuiskoulutustuen vaikuttavuutta (Kauhanen, 2018). Keskityin seuraaviin kysymyksiin: Mikä on ollut tuen saamisen vaikutus yksilön todennäköisyyteen suorittaa uusi tutkinto, vaihtaa ammattia ja pysyä työllisenä? Entä vaikutus hänen tulokehitykseensä? 

Kysymyksiin vastaaminen vaatii arvioita siitä, mitä aikuiskoulutustuen saajalle olisi tapahtunut ilman tukea. Tutkimuksessani arvioin tätä vaihtoehtoista tulemaa tilastollisella kaltaistamisella. Tätä varten yhdistin Koulutusrahaston asiakasrekisterin Tilastokeskuksen laajoihin yksilörekistereihin ja näiden avulla muodostin tukea saaneille verrokit, jotka näyttävät samankaltaisilta henkilökohtaisten ominaisuuksien, työhistorian ja koulutushistorian kannalta.

Tutkimuksen tärkeimmät tulokset on kiteytetty kuvioon. Tarkastelen vuonna 2011 aikuiskoulutustuella aloittavia. Tukea edeltävänä ajanjaksona he eivät poikenneet vertailuryhmästä, koska ryhmät on kaltaistettu samankaltaisiksi. Uuden, aiempaa korkeamman tutkinnon suorittamisen osalta kuvasta nähdään, että tukea saaneet ovat suorittaneet verrokkeja useammin tutkintoja vuosina 2011–2014. Vaikutus on myös määrällisesti huomattava. Työllisistä keskimäärin alle kaksi prosenttia vuodessa suorittaa uuden tutkinnon, ja tässä esimerkiksi vuonna 2013 ero vertailuryhmään on yli 12 prosenttiyksikköä. Ammatin vaihtamisen osalta aikuiskoulutustuen vaikutukset nähdään vuodesta 2012 eteenpäin. Tässäkin tuen vaikutus on huomattava, mutta määrällisesti pienempi kuin uuden tutkinnon suorittamisen osalta.

Aikuiskoulutustuki helpottaa työn murrokseen sopeutumista auttamalla työllisiä kouluttautumaan ja vaihtamaan ammattia. Tuen vaikutus tuloihin ja työllisyyteen on sen sijaan tarkasteluajanjaksolla vähäinen. Nämä vaikutukset saattavat olla pidemmällä aikavälillä toisenlaisia. Neljän vuoden tarkasteluajanjakso on liian lyhyt näiden vaikutusten selvittämiseen.

Kauhanen, A. (2018). The effects of an education-leave program on educational attainment and labor-market outcomes. ETLA Working Papers No 56. http://pub.etla.fi/ETLA-Working-Papers-56.pdf, (http://pub.etla.fi/ETLA-Working-Papers-56.pdf). Helsinki.

STN-blogeissa strategisen tutkimuksen ohjelmissa työskentelevät tutkijat ja ohjelmajohtajat kirjoittavat ajankohtaisista tutkimusaiheistaan, tutkimustiedon hyödyntämisestä ja vuorovaikutuksesta sekä tutkimuksen tarjoamista ratkaisuista yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Viimeksi muokattu 12.4.2018
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJASELOSTEET »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »