Sininen talous Pohjanlahdella: mitä mahdollisuuksia se voisi tarjota alueelle?

erikoistutkija, FT, Katariina Ala-Rämi

Katariina Ala-Rämi toimii erikoistutkijana Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa. SmartSea-hankkeessa Turun yliopisto vastaa Sinisen kasvun sosioekonomisten vaikutusten arvioinnista.

Merissä on merkittävä innovaatio- ja kasvupotentiaali alueiden ympäristöystävälliselle talouskasvulle. Tämä ovat tunnistettu EU:n "Sininen kasvun" strategiassa, jonka tavoitteena on tukea merialan kasvua kokonaisuutena. Pohjanlahden rannalla sinistä taloutta edustavat lähinnä matkailu, kalastus ja vesiviljely sekä merienergia. Sinisen talouden merkitys alueella on tällä hetkellä vaatimaton kattaen laajastikin ymmärrettynä vain noin neljä prosenttia kaikista työpaikoista.

Sinisen talouden mahdollisuuksia pohdittiin alkuvuodesta Vaasassa, Porissa ja Oulussa järjestetyissä työpajoissa, joihin osallistujat olivat pääosin tutkijoita ja julkisen sektorin toimijoita teemaan liittyen. Kasvua nähtiin työpajan keskusteluissa erityisesti seuraavilla aloilla: turismi (myös risteilyt), vesiviljely, tuulivoima ja mereiset hyvinvointipalvelut eli blue care. Myös toisarvoisen kalan hyödyntäminen nähtiin mahdollisuutena. Haasteiksi koettiin yrittäjyyden puute, passiivinen henki ja uusien toimijoiden puute. Myös tuotteistaminen koetaan haasteellisena, yritysverkostojen vahvistamista ja myyntiosaamista kaivattiin lisää.

Siniseen talouteen kuuluu myös perinteisiä, melko hyvin työllistäviä aloja, kuten laivanrakennus, kalastus ja meriliikenne. Kasvuodotukset näihin eivät ole merkittäviä; kuitenkin esimerkiksi laivaliikenteen ympäristöystävällisyyttä lisäävät toimet ja laitteet kuten tehokkaammat moottorit ja energiatehokkuutta optimoivat ohjelmistot voidaan myös nähdä osana sinistä taloutta. Nesteytetty maakaasu, joka voi myös toimia siltapolttoaineena biokaasuun, on kiinnostava mahdollisuus ja on jo saanut jalansijaa Pohjanlahden rannalla.

Autojono Hailuodossa, kuvaaja Katariina Ala-RämiTiedon vähyys ja sen hajanaisuus sekä yhteistyön puute nähtiin ongelmana työpajoissa, tätä näkemystä myös Pohjanlahden sinisen talouden yrityksille lähetyn kyselyn tulokset tukevat. Vastanneiden yrityksien mielestä kaivataan ennen kaikkea lisää tietoa; vain reilu viidesosa oli sinisestä taloudesta kuullut aiemmin ja koki, että sektorin liiketoimintaa tuettaisiin parhaiten tiedottamisella mahdollisuuksien, markkinoinnin ja yhteistyön lisäämisellä. Meren potentiaalin hyödyntäminen tiedostettiin vaatimattomaksi etenkin talvimatkailussa; kehittämisen tukea kaivattiin näkyvyyteen erityisesti ulkomaalaisiin, mutta myös kotimaisiin asiakkaisiin. Sinisen kasvun laajemmasta hyödyntämisestä kiinnostumattomat vetosivat ajan tai rahan puutteeseen sekä epävarmuuteen.

Poliittinen tahto tuli toiveena esiin yritysten vastauksista. Tekeillä olevan merialuesuunnittelun voi vastata osaltaan tähän toiveeseen yhdistäen merten potentiaali niiden hyödyntämiseen mahdollisimman kestävällä ja tasapuolisella tavalla. Myös asiantuntijoiden työpajoissa oikean tasoisen tiedon kokoaminen ja eri arvojen priorisoinnin suhteuttamisen haasteet aluesuunnittelussa nousivat esiin. Suojelun ja käytön ristiriidat ovat yleisesti ottaen melko suuria.

(Kuvat: Katariina Ala-Rämi)

STN-blogeissa strategisen tutkimuksen ohjelmissa työskentelevät tutkijat ja ohjelmajohtajat kirjoittavat ajankohtaisista tutkimusaiheistaan, tutkimustiedon hyödyntämisestä ja vuorovaikutuksesta sekä tutkimuksen tarjoamista ratkaisuista yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Viimeksi muokattu 1.12.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »