Roope Uusitalo: Työelämän tarpeet muuttuvat – kenen osaaminen riittää?

Suomalaisnuorten PISA-testitulokset ovat muutaman viime kierroksen ajan olleet laskemaan päin. Hyviä nuoret ovat edelleen. Maailman osaavin kansa on taantunut, sanotaanko euroopanmestaritasolle. Pitäisikö tästä olla huolissaan?

Samanlaisia laskevia trendejä löytyy muistakin tutkimuksista. Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen ”Oppimaan oppiminen” -tutkimuksessa osaamisen lasku vuosien 2001 ja 2012 välillä oli vielä PISA-tutkimustakin suurempaa. Varusmiesten luku- ja laskutaitoa mittaavien peruskokeiden tulokset ovat heikentyneet tasaisesti vuodesta 1997 lähtien.

Huolestumisen taso riippuu lähinnä siitä, mittaavatko koululaisille tai varusmiehille tehdyt testit jotain arvokasta. Kouluosaamisen tarkoituksena ei ole testeissä menestyminen vaan työelämän vaatimien taitojen oppiminen.

Esimerkiksi PISA-testin kohdalla ei voida edes arvioida korreloiko PISA-menestys työelämässä menestymisen kanssa, koska PISA-testin tuloksia ei (Suomessa) ole saanut linkittää myöhemmin mitattuihin menestysindikaattoreihin. Tämä on hiukan kiusallista, kun testi nimenomaan kertoo pyrkivänsä mittaamaan oppilaiden ”valmiuksia hyödyntää lukutaitoaan sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamistaan jatko-opinnoissa, moninaisissa työtehtävissä ja vaihtelevissa arkielämän tilanteissa” sen sijaan, että mittaisi ”kuinka hyvin oppilaat ovat omaksuneet koulussa opetetut tiedot ja taidot”.

”Oppimaan oppiminen” -testin tuloksia kukaan ei ole tainnut yrittääkään linkittää mihinkään. Varusmiesten testien sentään tiedetään korreloivan voimakkaasti myöhemmän työllisyyden ja tulojen kanssa.

Päihittääkö sosiaalisuus tietotaidon?

Mutta maailma muuttuu. Netistä ladattava ilmainen kirjanpito-ohjelma tasaa tilit säntillisemmin kuin paraskaan ihmiskirjanpitäjä. Insinööri selviää lujuuslaskelmista, vakka ei osaisi integroida, käännösohjelma osaa myös unkaria eikä ekonomistitkaan enää muista, miten matriiseja käännetään. Mihin tässä maailmassa tarvitaan enää derivointi- tai edes kielitaitoa. Sen sijaan koneet hoitavat edelleen huonosti lapsia tai suostuttelevat epäluuloisia ostajia hankkimaan käytetyn auton. 

Esimerkit ovat ehkä kärjistettyjä, mutta mukana on hiukan totuuttakin.

Erilaisten kognitiivisten kykyjen vaikutusta vaikkapa työmarkkinoilla on tutkittu pitkään. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana on ilmaantunut koko ajan kasvavassa määrin tutkimusta myös ei-kognitiivisten kykyjen vaikutuksesta.

Ei liene kovin yllättävää, että vaikkapa sosiaalisuus, esiintymistaito tai ahkeruus korreloivat positiivisesti työmarkkinoilla menestymisen kanssa. Mielenkiintoisempaa on, jos sosiaalisten taitojen merkitys työmarkkinoilla kasvaa, ja vielä mielenkiintoisempaa, jos samalla kognitiivisten taitojen kysyntä vähenee.

Erilaisten taitojen kysynnän muutoksen mittaamisen haasteena on, että näitä taitoja pitäisi pystyä mittaamaan samalla tavalla pitkän aikavälin kuluessa.

Yhtenäisiä suurille populaatioille tehtyjä, vuosikaudet samanlaisina pidettyjä testejä tekee oikeastaan vain asevelvollisuusarmeija. Suomessa testitulosten aikasarja alkaa vuodesta 1955. Ihan näin pitkälle ei tutkimuksessa vielä päästä, mutta 1980-luvun alun jälkeen tehdyt testit ovat puolustusvoimien tietokannassa ja tiukan tietosuojakontrollin jälkeen myös tutkijoiden käytettävissä. Tuloksia kognitiivisten ja ei-kognitiivisten taitojen kysynnän muutoksista on paraikaa tekeillä strategisen tutkimuksen Taidot Työhön -hankkeessa.

Vahvasti näyttää, että sosiaaliset taidot ovat kasvamassa Suomessakin entistä tärkeämmäksi. Vielä on selvittämättä, miten tähän on vaikuttanut esimerkiksi työmarkkinoiden muutos tai teknologinen kehitys. Onneksi projektia on vielä jäljellä.

Ehkä PISA-menestystä oleellisempaa onkin koulun onnistuminen sosiaalisten taitojen opettamisessa. Vielä kun keksisi miten se tehdään.

Viimeksi muokattu 10.4.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »