Riitta Kosonen: Tulevaisuuden kestävä, terveellinen ja järkevästi omavarainen ruokaratkaisu

Professori Riitta Kosonen, Aalto-yliopisto

Riitta Kosonen toimii ohjelmajohtajana strategisen tutkimuksen Turvallisuus verkottuneessa maailmassa ja Kaupungistuva yhteiskunta -ohjelmassa sekä on professori ja johtaja Aalto-yliopistossa (kauppakorkeakoulun kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT).

Tulevaisuuden ruokaratkaisut ovat parhaimmillaan yhtä aikaa kestäviä, terveellisiä ja järkevästi omavaraisia, todettiin Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimusohjelman järjestämässä ”Tulevaisuuden ruokaratkaisut” -tapahtumassa, joka valotti ruokajärjestelmää, ruokaturvaa sekä ruuan terveysvaikutuksia.

Suomen ruokatuotannon omavaraisuuden on kasvettava maailman nopean väestönkasvun ja siitä aiheutuvan globaalin ruokakriisin uhan vuoksi. Myös ruokatalouden yksipuolistuminen asettaa haasteita. Globaalin ruokatuotannon haavoittuvuutta voidaan lieventää vaihtoehtoisilla proteiinilähteillä. YK:n maatalousjärjestö FAO:n mukaan korvaamalla puolet lihansyönnistä hyönteisillä voitaisiin maailman peltoala vähentää kolmanneksella.

Suomen ruokaturvatilanne on toistaiseksi hyvä, vaikka Suomi onkin ruuantuotannossaan vain 75% omavarainen. EU on kasvattanut Suomen ruuantuotannon kansainvälisiä riippuvuuksia mm. energian, rehuvalkuaisten, lannoitteiden ja maatalouskoneiden osalta.

Tulevaisuuden ruokaratkaisujen olisi oltava ketteriä ja moniarvoisia sekä nykyistä kotimaisempia. Erityisesti merten roolin ruoantuotannon alustana toivotaan kasvavan ja tuotannossa olisi siirryttävä yhä enemmän kalastuksesta kalankasvatukseen. Suomen viileät vedet, lyhyt valoisa jakso ja hyvä ympäristönäkökohtien huomioiminen tukevat kotimaista kalankasvatusta. Siitä huolimatta yli 80 % Suomessa ostetusta kalasta on tuontitavaraa.

Suomen ruokapoliittinen selonteko ”Ruoka 2030” korostaa ruuantuotannon siirtymistä globalisaatiosta lokalisaatioon, hajautettuja energiaratkaisuja, viljelyn monipuolistumista sekä tuottavuuden kasvattamista. Alueellisten ruuan tuotanto- ja kulutusyhteisöjen arvioidaan kasvattavan joustavuutta vähentämällä keskitettyjen ja yksipuolisten ratkaisujen haavoittuvuutta.

Uudet, ketterät ratkaisut edellyttävät kuitenkin asenne- ja toimintatapamuutoksia tuottajilta, kuluttajilta sekä päättäjiltä. Ruuan arvostuksen olisi kasvettava hävikkien vähentämiseksi ja maanviljelijä nähtävä yhä enemmän ruuantuotantoekosysteemin ylläpitäjänä. Tähän liittyvät energiantuotanto ja monipuoliset uusien vaihtoehtokasvien rikastamat viljelyjärjestelmät.

Kestävä ruokajärjestelmä perustuu toimivaan markkinaan ja kannattaviin käytäntöihin pikemmin kuin lainsäädäntöön. Seminaarissa korostettiinkin tarvetta luoda tuottajien ja kuluttajien monipuolisia kohtauspaikkoja, joissa yhdessä paneuduttaisiin saatavuuteen ja kysyntä- ja makumieltymyksiin. Asennemuutoksen ja uusien kokeilujen lanseerauksessa avainasemassa ovat julkisen sektorin alustat, kuten koulut ja neuvolat, sillä verovaroin tarjottavan ruoan olisi täytettävä kaikki kestävien ruokaratkaisujen kriteerit.

Uusi ajattelu luo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. ”Kestävät ruokaratkaisut”-ruokabussit voisivat hyödyntää tietoa, että puolet suomalaisista työtätekevistä syö eväitä töissä. Fazer Oy panostaa jo nyt maun ja terveellisyyden lisäksi kestävään vastuulliseen tuotantotapaan ja viljelymenetelmiin.

Suomalainen ruoka voisi olla tulevaisuuden vientiala, sillä suomalainen ruokatuotanto erottuu jo nyt vastuullisena ja turvallisena EU:ssa. Kasviproteiinin vienti voisi olla Suomen uusi Nokia. Myös bioprosessina laboratoriossa tuotettua teknoruokaa kehitetään ennakkoluulottomasti. Suomalaisen ruokatuotannon uudet sloganit kuuluttavat ”Erikoissieniä metsästä”, ”Soijaa Suomesta” ja ”sirkkoja sikalasta”. Myös tulevaisuuden lannoitetuotannossa suomalainen osaaminen ja tutkimus ovat avainasemassa.

STN-ohjelmista seminaarissa esiintyivät ScenoProt, Winland, SmartSea, SmartEnergyTransition, StopDia, Promo@Work. Seminaari saa jatkoa kevään 2018 aikana.

Seminaarin järjestivät ohjelmajohtajat

Mikael Hildén, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi

Eveliina Saari, Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat

Riitta Kosonen, Turvallisuus verkottuneessa maailmassa

STN-blogeissa strategisen tutkimuksen ohjelmissa työskentelevät tutkijat ja ohjelmajohtajat kirjoittavat ajankohtaisista tutkimusaiheistaan, tutkimustiedon hyödyntämisestä ja vuorovaikutuksesta sekä tutkimuksen tarjoamista ratkaisuista yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Viimeksi muokattu 6.11.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »