Mikael Hildén: Maailman muuttaminen vaatii vuoropuhelua

Kirjoittaja toimii ohjelmajohtajana strategisen tutkimuksen Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi -ohjelmassa sekä johtaa Suomen ympäristökeskuksen ilmastonmuutoksen strategista ohjelmaa.

The Guardian totesi tämän vuoden vapunaaton pääkirjoituksessaan, että tieteellä on syy olla ylpeä. Melkein kaikki ne keinot, jotka tarvitaan ratkaisemaan ihmiskunnan suuria ongelmia, perustuvat viimeisen 200 vuoden ajan tieteen rakentamaan ymmärrykseen maailmasta. Samaan hengenvetoon lehti kuitenkin korosti, että maailman ymmärtäminen ei riitä. Juju on siinä, että maailmaa tulee myös muuttaa. Tämä vie politiikkaan ja kulttuuriin, joka on monen tutkijan mukavuusalueen ulkopuolella.

The Guardianin pääkirjoitus johtaa väistämättä kysymyksiin tieteen ja päätöksenteon suhteesta. Yksinkertainen työnjako, jossa tiede ja tutkijat vain tuottavat uutta ymmärrystä, jonka jälkeen muut yhteiskunnalliset toimijat soveltavat sitä, ei toimi vaikeiden kysymysten ratkaisemisessa. Mikään yksittäinen tutkimus ei kykene riittävän laajasti valottamaan monimutkaisia ja täynnä epävarmuutta olevia kysymyksiä, eivätkä ratkaisut löydy kertaheitolla. Ratkaisut ovat uusia polkuja, jotka lisäksi haarautuvat ja avaavat uusia mahdollisuuksia.

Ilmastonmuutos ja resurssitehokkuus ovat tästä hyviä esimerkkejä. Kehityskaaret ovat pitkiä ja ymmärrys kasvaa asteittain tieteen ja ratkaisuyritysten edistyessä. Aurinkoenergian laajamittainen tuotanto näytti utopialta vielä parikymmentä vuotta sitten, mutta tänään se on yksi merkittävistä poluista kohti hiilineutraaliutta. Polku ei kuitenkaan ole ollut suoraviivainen, eikä se ole sitä jatkossakaan.

Suurissa muutoksissa kyse ei ole vain teknisistä ratkaisuista, jotka otetaan käyttöön, vaan erilaisten teknisten ja yhteiskunnallisten ratkaisujen yhteispelistä. Sähköjärjestelmä ei ole vain tekniikkaa ja biotalouden tuleva kehitys, sekä metsävarojen käytön että ravinnontuotannon ja -kulutuksen osalta, on monien eri tekijöiden tulos. Merialueiden hyväksikäyttö ja uusiutumattomien luonnonvarojen kiertotalous ovat yhtä lailla haasteellisten mahdollisuuksien edessä.  Yhteistä näille on, että tieteen tuoma ymmärrys mahdollisuuksista törmää myös muutoksia hidastaviin tekijöihin ja intresseihin. Tieteen tehtävä on myös analysoida ja ymmärtää muutoksen hidasteita.  

STN:n hiilineutraali ja resurssitehokas Suomi -ohjelma, tuttavallisesti PIHI, kattaa laajan aihealueen – energiasta, metsistä ja merialueiden käytöstä ruokaan ja uusiutumattomiin luonnonvaroihin. Yksi hieno piirre PIHI-ohjelman hankkeissa on, että ne ovat ottaneet The Guardianin pääkirjoitukseen sisältyvän haasteen tosissaan jo ennen kuin se oli kirjoitettu. Tehtävä ei ole helppo. On aina helpompaa esittää mikä on pielessä kuin löytää toimivia ja kestäviä ratkaisuja. Kestävien uusien ratkaisujen edellytyksenä on vuoropuhelu tieteen ja muun yhteiskunnan välillä. Kiire ja jo käytössä olevat ratkaisut voivat kuitenkin estää avointa vuoropuhelua, uusien ratkaisujen kokeilemisesta puhumattakaan.

On tärkeää, että PIHI-hankkeissa on kokeiluja. Kaikki eivät ole koesuunnittelun oppikirjan mukaisia, joista voisi laskea tilastollisia tunnuslukuja merkitsevyystähtineen. Mutta kaikki valottavat olennaisia kysymyksiä, joihin yritykset muuttaa maailmaa väistämättä törmäävät. Esimerkiksi ruuantuotanto ei muutu kestävämmäksi, jos arjen ruokailutottumukset eivät muutu. Ne ovat puolestaan vahvasti kulttuurisidonnaisia. Suuret muutokset voivat lähteä ruokalautasesta – tai pysähtyä siihen.

PIHI-hankkeet ovat edenneet kiinnostavasti omilla poluillaan. Niiden ja muiden strategisen tutkimuksen hankkeiden välillä on lisäksi kehittynyt tärkeää yhteistyötä yli ohjelmarajojen. Yhteistyö on entisestään lisännyt hankkeiden kykyä aktiivisesti osallistua maailmaa muuttavien ratkaisujen kehittämiseen ja keskusteluihin niistä. Samalla tiedeyhteisön sisäinen vuoropuhelu varmistaa sen, että yritykset muuttaa maailmaa näkyvät myös syvennettynä tieteellisenä ymmärryksenä maailman tilasta. Se voi vaikuttaa siihen, mitä The Guardianin kirjoittaa pääkirjoituksessaan vappuaattona 2050.

Mikael Hildénin kuva: Niina Kellinsalmi

STN-blogeissa strategisen tutkimuksen ohjelmissa työskentelevät tutkijat kirjoittavat ajankohtaisista tutkimusaiheistaan, tutkimustiedon hyödyntämisestä ja vuorovaikutuksesta sekä tutkimuksen tarjoamista ratkaisuista yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan

Viimeksi muokattu 31.5.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »