Martti Mäntylä: Digitalisaation kolme kerrosta

  

 

Martti Mäntylä on Aalto-yliopiston professori, joka johtaa Teollisuuden digitaalinen murros –konsortiota

 

 

 

                                                                     

Digitalisaatio, automaatio ja robotisaatio ovat sanoina nyt kaikkien huulilla. Vielä pari vuotta sitten ”neljännestä teollisesta vallankumouksesta” puhuminen vaikutti hypetykseltä, mutta myös tämä ilmaus on nyt tarttunut tavanomaiseen kielenkäyttöön. Digitaalisen murroksen todellisuutta ei enää juuri kiistetä, vaikka sen tarkemmasta sisällöstä tai sen etenemisen nopeudesta ja suunnasta ei oltaisikaan yksimielisiä.

Mistä siis on kyse? Olen itse havainnut omaa ajatteluani helpottavaksi eritellä digitalisaation ilmentyminen teollisuudessa kolmeen tasoon, jotka lomittuvat vuorovaikutteisesti toisiinsa. Ne voidaan nähdä myös kerroksina, jossa seuraava kerros rakentuu ainakin pääosin edellisen varaan. Nimeän kerrokset lyhyesti niiden pääkohteen mukaisesti: yritys, palvelut ja verkosto.

Yritystason digitalisaation päätarkoituksena on tietotekniikan soveltaminen yrityksen (tai muun organisaation) omien toimintojen tehostamiseen ja virtaviivaistamiseen. Tällä on pitkät juuret aina ”automaattisen tietojenkäsittelyn” alkuvaiheisiin. Sen mukaisesti yritysten tietotekniset järjestelmät ovat painottuneet niiden ”kaupallis-hallinnollisiin” toimintoihin, kuten asiakastilausten, toimitusten, ja materiaalivirtojen hallintaan. Vallitseva käytäntö on nojautunut integroitujen kokonaisratkaisujen (SAP, Oracle) soveltamiseen. Kustannusten hallitsemiseksi monet yritykset ovat ulkoistaneet sekä näiden järjestelmien suunnittelun ja ylläpidon että niiden käytännön operoinnin.

Digitalisaation yleinen kehitys ja kilpailupaine ovat kuitenkin viime vuosina haastaneet tätä asetelmaa varsinkin innovaatiokyvykkyyden merkityksen kasvun kautta. Miten yrityksen tulisi reagoida nopeasti muuttuviin asiakastarpeisiin uusia tuotteita kehittämällä? Miten sen tulisi hallita tuotteitaan koskevaa informaatiota siten, että innovoinnin laatua ja osumatarkkuutta voidaan jatkuvasti parantaa? Miten omien työntekijöiden luovuus ja muut kyvyt saadaan parhaalla tavalla käyttöön? Traditionaalinen yritystietotekniikka vastaa näihin tarpeisiin vain vaillinaisesti.

Palvelutason digitalisaation tavoitteena on tietotekniikan oivaltava hyödyntäminen asiakkaille suunnattujen lisäarvoa tuottavien palvelujen kehittämiseksi ja niiden laadun ja tehokkuuden parantamiseksi. Miten asiakkaan tarve voidaan tunnistaa siten, että hänelle voidaan toimittaa oikea ratkaisu ”kerralla valmiiksi” –periaatteen mukaisesti?

Myös tämän alueen juuret ulottuvat menneisyyteen. Digitalisaation viimeaikainen kehitys, varsinkin esineiden ja asioiden internet (Internet of Things, IoT) on kuitenkin muuttanut radikaalisti palvelujen digitalisaation lähtökohtia. IoT tekee mahdolliseksi kerätä kattavaa, tarkkaa ja ajantasaista tietoa tuotteiden toiminnasta ja käytöstä niiden todellisessa käyttöympäristössä. Paradigmaattisena esimerkkinä tästä toimii Tesla, joka kerää tietoa kaikkien toimittamiensa sähköautojen käytöstä ja hyödyntää tätä tietoa sekä lisäarvopalvelujen tuottamiseen että ripeään innovointiin.

Verkostotason digitalisaatio muodostaa teollisuuden digitalisaation ylimmän kerroksen. Sen päätarkoituksena on luoda edellytykset asiakkaille ja muillekin yrityksen sidosryhmille suunnattujen kustannustehokkaiden ja laadukkaiden kokonaisratkaisujen synnyttämiseen yhdistelemällä eri osapuolten tarjoamia osia ja kyvykkyyksiä tietotekniikan ja digitalisaation avulla.

Tilaus- ja toimitusketjun ”ovelta ovelle” integrointi tarjoaa tästä tyypillisen esimerkin.  Sen tavoitteena on nostaa asiakaspalvelun laatua ja toimituskykyä hyödyntämällä moderneja ”Amazon”-tyyppisiä logistiikkaratkaisuja yhdessä tällaisia ratkaisuja tarjoavien palvelutuottajien kanssa. Seuraavana askeleena tässä kehityksessä häämöttää ”teollinen alustatalous”, jossa useat yritykset toimivat tiiviissä yhteistyössä asiakkaille suunnattujen ratkaisujen innovoimiseksi ja tuottamiseksi yhteiseen digitaalisen alustaan perustuen. Uskon itse, että tämän tyyppinen toimintatapa on tullut valtavirraksi 5-10 vuoden kuluttua.

Kullakin kerroksella on siis omat piirteensä ja kehitystrendinsä. Tämä tietenkin vaikeuttaa kokonaiskuvan muodostamista ja digitalisaation käytännön kehittämistä. Parin viime vuoden aikana monet yritykset ja organisaatiot ovatkin nähneet tarpeelliseksi nimetä yrityksen johtoryhmään kuuluvan henkilön työnimikkeellä Chief Digital Officer (CDO) kantamaan kokonaisvastuuta eri kerrosten rinnakkaisesta ja tasapainoisesta kehittämisestä. Edelläkävijäyritykset ovat muutenkin etsineet tapoja sopeuttaa rakennettaan ja toimintojaan digitalisaation uuden vaiheen edellyttämällä tavalla esimerkiksi kehittämällä uusia tapoja hyödyntää startup-yritysten ja muiden innovaattorien osaamista.

Huolestuttavan moni yritys on kuitenkin edelleen lähtökuopissa ihmettelemässä onko edessä olevassa kisassa kyse kymmenottelusta vaiko painonnostosta. Jopa Saksassa – jonka kuvittelemme marssivan teollisuuden digitalisaation etujoukoissa – 80% teollisuuden ytimen muodostavista keskisuurista yrityksistä (Mittelstand) kokee olevansa vielä digitalisaatiopolun alussa. Suomen tilanne on tuskin parempi. Paljon on vielä tehtävä työtä!

STN-blogeissa strategisen tutkimuksen ohjelmissa työskentelevät tutkijat ja ohjelmajohtajat kirjoittavat ajankohtaisista tutkimusaiheistaan, tutkimustiedon hyödyntämisestä ja vuorovaikutuksesta sekä tutkimuksen tarjoamista ratkaisuista yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Viimeksi muokattu 20.9.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »