Ilmo Keskimäki: COPE tutkii henkilöstöä sote-uudistuksessa

Varmaankaan kukaan ei ole välttynyt kuulemasta meneillään olevasta itsenäisen Suomen suurimmasta hallinnon uudistuksesta eli aluehallinnon ja sosiaali- ja terveydenhuollon reformista. Julkisessa keskustelussa on pääpaino ollut perustellusti sote-palvelujen uudistamisessa. Jotain keskustelusta kuitenkin puuttuu. Aika vähän on käsitelty palvelujen keskeisintä tuotannontekijää henkilöstöä. Kuten muillakin palvelualoilla noin 70 % sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista on henkilöstökustannuksia. Henkilöstö on keskeisessä asemassa, kun halutaan parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta tai hillitä kustannusten kasvua.

Henkilöstökysymykset ja erityisesti pitkän tähtäimen huoli henkilöstön riittävyydestä on tietysti ollut palvelujärjestelmän uudistustarpeen taustalla. Väestö ikääntyy ja hoidon ja hoivan tarve kasvaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen laadulle asetetaan uusia vaatimuksia ja yhteiskunnalliset muutokset, kuten monikulttuurisuus ja sosiaalisten ongelmien ylisukupolvistuminen, edellyttävät palveluilta kykyä vastata entistä monimutkaisempiin haasteisiin. Terveydenhuollossa teknologia mullistaa hoitomahdollisuuksia ja edellyttää erikoistunutta henkilöstöä. Tilannetta ei helpota se, että väestön ikääntyessä ikääntyy myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö.

Suomi ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön liittyvien kysymysten kanssa millään lailla ainoa laatuaan. Joitain vuosia sitten arvioitiin, että vuoteen 2020 mennessä EU-maissa pelkästään terveydenhuollossa tulee olemaan noin miljoonan työntekijän vajaus. Koulutetun työvoiman rekrytointi ulkomailta, jolla vielä muutamia vuosia sitten ajateltiin korjattavan sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatasetta, ei siis ole ratkaisu. Samanlaisia rekrytointitarpeita on monella muullakin maalla.

Mikä sitten on ratkaisu? Samoin kuin monen muunkin yhteiskunnallisen ongelman osalta, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpulmiin ei ole yhtä ratkaisua, vaan tarvitaan monia toimia, joilla parannetaan työn tuottavuutta, saadaan työntekijät viihtymään paremmin ja kauemmin työssään sekä kehitetään uusia työtapoja ja koulutusta vastaamaan työympäristön uusia haasteita.

Tämä on myös STN-hankkeemme tutkimuskenttä: millaisia uusia vaatimuksia sosiaali- ja terveydenhuollon muutostrendit, kuten palvelujen integraatio, monituottajamalli ja digitaaliset palvelut, asettavat työntekijöiden osaamiselle, miten uudistuvaa palvelujärjestelmää pitäisi johtaa, miten suunnitellaan digitaaliset palvelut niin, että ne vastaavat asiakkaiden tarpeita ja tukevat työntekijöitä palvelujen toteuttamisessa, miten monikulttuurisuus huomioidaan palvelujärjestelmässä ja miten uusia ammattihenkilöitä koulutetaan.

Viimeksi muokattu 10.1.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »