Heli Koski: Hyvinvointia teknologiamurroksista?

                                      

 

 

Heli Koski on ohjelmajohtaja strategisen tutkimuksen Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot -ohjelmassa sekä toimii tutkimuspäällikkönä Etlan Kilpailu, innovaatio ja tuottavuus -ohjelmassa ja tutkimusjohtajana Aalto-yliopiston johtamisen laitoksella.
                   

Uusia teknologioita ja niihin liittyviä murroksia leimaa ennakoimattomuus ja epävarmuus. Ensimmäinen sähköauto kehitettiin jo 1830-luvulla. 1900-luvun alun suurkaupungeissa sähköauto tarjosi lupaavan vaihtoehdon hevosvaunujen ruuhkauttamille kaduille. Sähköauto oli hiljainen ja saasteeton. Tästä huolimatta polttomoottoriautot valtasivat maailmanmarkkinat. Sekä tekniset kehitysaskeleet että tieliikenneverkoston kehittyminen suosivat pidempiä etäisyyksiä kulkevia polttomoottoriautoja. Suurien öljyvarantojen löytymisellä ja öljyn hinnan halpenemisella oli ratkaiseva rooli. Tekninen kehitys erityisesti akkuteknologian osalta nosti sähköautot uudelleen markkinahaastajiksi 2000-luvulla. Globaalit ympäristöhaasteet ja odotukset öljyvarantojen asteittaisesta hiipumisesta ovat tehneet sähköautoista taas tulevaisuuden auton.

Teknologiamurrokset vaikuttavat globaaliin talouteen, liiketoimintaan ja ihmisten elämään. Autoistuminen muutti muun muassa kaupunki- ja liikennesuunnittelua, ostos- ja vapaa-ajankäyttäytymistä, työvoiman maantieteellistä sijoittumista ja lainsäädäntöä. Bensiinikäyttöiset autot ovat myös osaltaan heikentäneet kaupunkien ilmanlaatua ja vaikuttaneet ilmaston lämpenemiseen. Se, miten Suomessa hyödymme ja sopeudumme digitalisaation, tekoälyn, automatisaation ja robotiikan, energiamarkkinoiden murroksen sekä alustatalouden mukana muuttuviin olosuhteisiin riippuu kyvystämme ymmärtää niihin liittyvien teknologiamurrosten tarjoamia mahdollisuuksia, uhkia ja tarvittavia toimenpiteitä. Sähköautoesimerkki valottaa sitä, kuinka hankalaa teknologisten kehityskulkujen ennakoiminen on. Tieteiden välinen yhteistyö on välttämätöntä: teknisten kysymysten ja kehitysaskelten lisäksi on ymmärrettävä moninaisia yhteiskunnallis-taloudellisia mekanismeja, jotka vaikuttavat teknologiamurrosten suuntaan ja toteutumiseen. Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot (TECH) –ohjelman monitieteiset hankkeet pyrkivät valottamaan näitä mekanismeja.

Ohjelman energiamurrosta tutkivat hankkeet (BCDC, SET) pyrkivät lisäämään uusiutuvan energian osuutta loppuenergian kulutuksesta. Tavoitteena on tehokkaiden, hajautettuun uusiutuvan energiantuotantoon perustuvien markkinoiden luominen. Sähköautojenkin ympäristöystävällisyys riippuu lopulta näiden markkinoiden onnistumisesta. Ohjelman puitteissa koottu Energiakokeilut.fi –sivusto osoittaa, että uusia energiaratkaisuja kokeillaan kaikkialla Suomessa. Kokeilujen avulla voidaan myös tunnistaa osaamisen pullonkauloja ja arvioida mitä osaamista Suomi tarvitsee tulevaisuudessa.

Hyvinvointi- ja terveyspalvelujen kysyntä kasvaa tulevaisuudessa. Ohjelmassa tehtävä tutkimus (ROSE) tuottaa tietoa robottien soveltuvuudesta hoiva-alan tehtäviin sekä hoivapalvelujen tarjoajien että asiakkaiden näkökulmasta. Huolimatta hoivatyön raskaudesta, suomalaisista hoiva-alan ammattilaisista pienempi osa näkee robotit tarpeellisina kuin Eurobarometri -kyselyyn vastanneista EU-kansalaisista. Ohjelmassa tehtyjen kokeilujen myötä on havaittu, että kokeilujen kautta saatu kokemus roboteista lisää niiden hyväksyttävyyttä hoivapalveluissa. Laajamittaiset kokeilut voivatkin olla eräs tapa edistää teknologiamurrosten hyödyntämistä.

Teknologiamurrokset edellyttävät osaamisen päivittämistä organisaatioissa. Kansainvälisten teknologiajättien hallinnoimilla alustatalouden markkinoilla suomalaisten yritysten kyky hyödyntää automatisaatiota, tekoälyä ja dataa ovat olennaisia. Myös perinteisten teollisuusyritysten toiminta on murroksessa älykkäiden ja verkottuneiden tuotteiden myötä. Ohjelman hankkeissa (DDI, PVN) tutkitaan alustatalouden mekanismien ja teollisuuden digitaalista murrosta. Nämä hankkeet valottavat sekä digitalisaation synnyttämää toimintatapojen ja -rakenteiden muutosta että suomalaisyritysten mahdollisuuksia muuttuvilla markkinoilla. Julkisen sektorin organisaatioiden toimintaa muuttaa mm. teknisen infrastruktuurin monitoroinnin ja kunnossapidon uudistava 3D-pistepilviteknologia (COMBAT).

Teknologiamurrosten hyödyntäminen Suomessa ja muutoksiin vastaaminen edellyttää niiden pitkäjänteistä ja monitieteistä tutkimusta sekä jatkuvaa vuoropuhelua teknologiamurroksia tutkivien hankkeiden sekä poliittisia päätöksiä tekevien tahojen välillä. Haasteeksi saattavat muodostua ennakoimattomat kehityskulut, nopeat muutokset toimintaympäristössä ja poliittisten prosessien ja lainsäädännön jähmeys vastata tarvittavalla nopeudella näihin muutoksiin.

STN-blogeissa strategisen tutkimuksen ohjelmissa työskentelevät tutkijat ja ohjelmajohtajat kirjoittavat ajankohtaisista tutkimusaiheistaan, tutkimustiedon hyödyntämisestä ja vuorovaikutuksesta sekä tutkimuksen tarjoamista ratkaisuista yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Viimeksi muokattu 10.8.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »