Harri Kaartinen: Miten hoidamme kansallisvarallisuuttamme

Harri Kaartinen

Harri Kaartinen
on Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkimusprofessori, joka johtaa
hanketta Osaamispohjainen kasvu 3D-digitalisaation, robotiikan, paikkatiedon ja
kuvankäsittelyn sekä -laskennan yhdistetyssä teknologiamurroksessa.


COMBAT-konsortio:

http://www.pointcloud.fi
@pointcloudfi

Mikä on tärkein kansallisvarallisuutemme? Vastaajan näkökulman mukaan tärkeimpänä voidaan pitää esimerkiksi metsiä tai rakennuksia tai vesiä ja rantoja tai liikenneverkostoa. Taloudellisesti merkittävin on rakennuskanta, jonka arvo on noin 70 prosenttia koko varallisuudestamme. Riippumatta siitä, miten kukin asiat arvottaa, tärkeintä varallisuuden hoidossa on tieto. Ja oikeaan tietoon perustuvat oikea-aikaiset päätökset.

Päätöksentekoon tarvitaan ajantasaista tietoa siitä, miten metsät kasvavat, kaupungit rakentuvat, vesi virtaa ja missä kunnossa liikenneverkostot ovat. Yhtälailla kuin talon ostaja haluaa teettää perusteellisen kuntokartoituksen kaupan kohteena olevasta kiinteistöstä, kaiken muunkin varallisuuden kohdalla ”kuntokartoitus” on tarpeen hoitotoimenpiteiden suunnitteluun.

Elämme muuttuvassa maailmassa. Moni pysyvänäkin pidetty asia on todellisuudessa alati dynaamisessa tilassa. Edes Suomen vakaana pidetty maaperä ei pysy paikallaan, vaan maa nousee eri tahtiin maan eri osissa ja manner on jatkuvassa liikkeessä. Tarvitaan taitoa muutoksen mittaamiseen ja tietoa muutoksen vaikutusten arviointiin. Skenaarioita laaditaan esimerkiksi eri tekijöiden vaikutuksesta ilmastonmuutokseen tai liikennejärjestelmien toimivuuteen. Skenaarion uskottavuus on suoraan riippuvainen siitä, kuinka tarkkaa tieto menneestä ja nykyhetkestä on.

COMBAT/Pointcloud-hankkeessamme etsimme ratkaisuja entistä tarkemman ja ajantasaisemman tiedon tuottamisesta pistepilviteknologioita hyödyntäen. Yksi esimerkki uusimmasta teknologiasta on ympäristön monitorointi monikanavalaserkeilauksella. Laserkeilausmenetelmissä tullaan siirtymään kohteiden aktiiviseen monikanavakuvantamiseen, mikä parantaa kerätyn tiedon laatua, tulkittavuutta ja monipuolistaa tiedon käyttömahdollisuuksia.

Kuten mustavalkokuvassa, jossa on käytössä ainoastaan harmaan eri sävyt, myös laserkeilauksessa kohdetta on valaistu laserilla vain yhdellä aallonpituudella. Kohteesta heijastunut lasersäde palaa keilaimeen, joka tallentaa laserpulssin lentoajan (etäisyyden kohteeseen) ja voimakkuuden (intensiteetin). Näin kerätyillä kohteen 3D-laserpisteillä on ”väriarvo” vain yhdellä ”värikanavalla”. Monikanavalaserkeilain sen sijaan kartoittaa ympäristöään useammalla aallonpituudella, jolloin samasta kohteesta saadaan paluusignaali useammalla kanavalla, ja siten myös enemmän informaatiota. Periaate on samankaltainen kuin digitaalikamerassa, joka tallentaa kullekin kuvapisteelle RGB-väriarvot.

Kuvassa Espoon Kivenlahtea, ortoilmakuva (© Maanmittauslaitos 2013)

Kuvassa Espoon Keilalahtea, ortoilmakuva

Monikanavalaserkeilaimella kerätyn tiheän pistepilviaineiston kanavasuhteet, ”värit”, antavat tietoa kohteiden heijastusominaisuuksista kyseisillä aallonpituuksilla. Pistepilvimateriaalista voidaan eritellä esimerkiksi mitä kohteita alueella on, mitä materiaalia tiet ja talojen katot ovat tai mitä puulajeja metsässä on. Kanavasuhteiden antaman tiedon ansiosta pistepilviaineiston tulkinta on entistä useammin mahdollista automatisoida. Monikanavalaserkeilausmenetelmän käyttöönotto merkitsee käänteentekeviä uudistuksia mm. metsänhoitoon, kaupunkisuunnitteluun ja väyläinfrastruktuurin ylläpitoon. Esimerkiksi metsäinventointiin kerätystä monikanava-aineistosta voidaan tunnistaa automaattisesti eri puulajeja toisistaan aiempaa huomattavasti tarkemmin, jopa 92% tulkintatarkkuudella.

Ehkäpä tärkein kansallisvarallisuutemme onkin tieto kansallisvarallisuudestamme.

intensiteettikuva monikanavaisesta ilmalaserkeilausaineistosta. Kuvassa Espoon Kivenlahtea

Intensiteettikuva monikanavaisesta ilmalaserkeilausaineistosta. Kuvassa Espoon Kivenlahtea.

(Kuvat: Hanna-Marika Halkosaari, Maanmittauslaitos 2013, Leena Matikainen)

STN-blogeissa strategisen tutkimuksen ohjelmissa työskentelevät tutkijat ja ohjelmajohtajat kirjoittavat ajankohtaisista tutkimusaiheistaan, tutkimustiedon hyödyntämisestä ja vuorovaikutuksesta sekä tutkimuksen tarjoamista ratkaisuista yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Viimeksi muokattu 3.10.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »