Andre Sourander: Mielenterveyden hoito tehostuu perustasolla

Valtaosa mielenterveyspalveluita tarvitsevista lapsista ei ole mielenterveyspalvelujen piirissä. Hoitoon päädytään vasta, kun toimintakyky on vuosien oireilun heikentämää. Ongelmia on kuitenkin mahdollista ennaltaehkäistä.

Matalan kynnyksen ennaltaehkäisevä hoito on tutkimuksen valossa perusteltua. Mielenterveysongelmista kärsivät lapset tarvitsevat muita enemmän tukea päiväkodissa ja koulussa sekä korjaavia palveluita erikoissairaanhoidossa ja lastensuojelussa. Lapsuudessa alkava mielenterveyteen liittyvä oireilu, kuten käyttäytymisen vaikeudet ja ahdistusoireet vaikuttavat hoitamattomina myös syrjäytymisen taustalla ja ovat yhteydessä esimerkiksi myöhempien päihdeongelmien, lisääntyneen terveyspalvelujen käytön, rikollisuuden ja itsemurhien kohonneeseen riskiin. Lisäksi lasten oireilu on yhteydessä vanhempien mielenterveyden ongelmiin.

Meillä on tasa-arvoisuudessaan ainutlaatuinen neuvola- ja kouluterveydenhuoltojärjestelmä, jonka tarjoamat määräaikaistarkastukset varhaislapsuudessa, peruskoulussa ja vanhemmuuden alkumetreillä ovat avain ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja hoitoon. Ennaltaehkäisevät toimet voidaan aloittaa varhaisimmillaan äitien raskaudenaikaisen masennuksen seulomisesta. Neuvolat tarvitsevat yhtenäiset käytännöt ja työkalut, joilla tunnistaa riskissä olevat perheet ja puuttua ongelmiin varhaisessa vaiheessa.

Digitalisaatio tasa-arvoistaa hoitoa

Palveluihin hakeutumisen esteitä perheissä ovat esimerkiksi lastenhoidon, kuljetusten ja työaikojen järjestämisen vaikeudet. Verkon ja puhelimen välityksellä toteutettava hoito on joustavasti sovitettavissa perheen arkeen. Digitaalisessa ympäristössä palvelun käyttäjästä tulee aktiivinen toimija. Hän ei myöskään leimaudu potilaaksi, mikä on keskeinen palveluihin hakeutumisen este.

Digitalisaatio on avannut lyhyessä ajassa vaikuttavat näköalat ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön. Voimaperheet-tutkimuksessamme yhdistettiin varhainen tunnistaminen neuvolassa ja kotiin tuotava netti- ja puhelinavusteinen vanhempainohjaus. Hoito-ohjelmaan osallistuneessa ryhmässä lasten käytösongelmat vähenivät ja vanhemmuuden taidot paranivat merkittävästi verrattuna pelkän vanhemmuuden tietopaketin saaneeseen verrokkiryhmään.

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoituksella toteutimme Voimaperheiden seurannan, jossa merkittävä tulos oli ryhmien välisten erojen säilyminen kahden vuoden kuluttua hoidosta. Seurannassa hoitoa saaneet perheet käyttivät lähes puolet vähemmän terveyspalveluita kuin verrokkinsa. Vanhempien tyytyväisyys ohjelmaan oli huomattavan korkea. Yli 90 prosenttia vanhemmista olisi valmis käymään ohjelman tarvittaessa uudelleen tai suosittelemaan sitä naapurilleen.

APEX-hankkeessa kehitetään varhaistunnistusta ja matalan kynnyksen hoitoa

APEX-hankkeessa Turun yliopistossa kehitetään käytösongelmien varhaistunnistusta ja Voimaperheet-ohjelman käyttöönottoa eri puolilla Suomea. Äitien raskaudenaikaisen ja synnytyksenjälkeisen masennuksen hoitoon ja alakouluikäisten lasten ahdistusongelmien varhaistunnistukseen ja hoitoon kehitämme vastaavanlaisia ohjelmia. Vanhemmuuden taidoista toteutamme myös nettipohjaista psykoedukatiivista materiaalia kaikkien vanhempien käyttöön, ja erityinen tavoitteemme on maahanmuuttajaperheille suunnatun vanhempainohjausohjelman kehittäminen.

Kuopion yliopiston osahankkeessa selvitetään Voimaperheet-ohjelmien kustannusvaikuttavuutta ja Jyväskylän yliopiston osahankkeessa digitaalisten hoito- ja oppimisympäristöjen käyttäjälähtöisyyttä. Lisäksi Turussa ja Jyväskylässä kehitetään mielenterveystietoisuutta lisäävää ohjattua nettivalmennusta yläkouluikäisten ja aikuistumisen kynnyksellä olevien nuorten tarpeisiin.

Kehityksen solmukohtiin kohdistetun hoidon ja väestön mielenterveystietoisuuden edistämisen tavoitteena on vahvistaa toimintakulttuuria, joka johtaa mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn, avun hakemisen aikaistumiseen ja olemassa olevien palvelujen tehokkaampaan kohdistumiseen niitä tarvitseville. Tämä on keskeistä pyrittäessä syrjäytymiskehityksen varhaiseen katkaisemiseen.

Viimeksi muokattu 24.3.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »